* UKK    * Etsi

Tänään on 22.09.2018 14:45





Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 80 viesti√§ ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
ViestiL√§hetetty: 16.07.2012 04:57 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Shalee, kiitos :)

Tänään tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun tapasin mieheni. Koska tänään on maanantai, ja minä olen moppaamassa rappuja koko päivän, me päätimme juhlistaa päivää eilen. Tosin melko arkisella ja leppoisalla tavalla.

Lähetin miehen filmtowniin ja kauppaan, ja jäin itse siivoamaan. Ajattelin kyllä, että olin typerä, kun siivota saa muutenkin melkein joka päivä. Samapa tuo, saisin hyvällä omallatunnolla katsoa kun mies laittaa ruokaa. Söimme, katselimme elokuvan 50/50 (se oli ihan ok). Saunoimme, teimme pannaria ja kulta laittoi pyörimään toisen elokuvan (joka ei kiinnostanut ollenkaan). Hiljainen ja lempeä tapa juhlistaa vuosipäivää.

Ensimmäinen hääpäiväkin lähestyy. Odotan jo innolla, että pääsee hetkeksi pois kotoa ja rutiineista.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 27.07.2012 18:45 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Hyvää unikeon päivää. Meillä se en ollut minä. Heräsin aamulla jo hyvissä ajoin ennen herätystä katselemaan kirkasta aamua. Mies sen sijaan tuhisi rauhallisesti, eikä värähtänytkään kun töihin lähtiessäni kipaisin nopeasti antamaan suukon poskelle. Oli kuulema nukkunut paremmin kuin pitkään aikaan.

Toiseksi viimeinen työviikko on nyt takana. Tuskin maltan odottaa ensi viikon olevan ohitse että pääsen vihdoin kaipaamalleni lomalle. Tai ainakaan aamulla ei tarvitsisi lähteä mihinkään. Sitten voi taas rauhassa nauttia hiljaisista aamuista. Hörppiä kupillinen teetä ja katsella hajamielisesti ikkunasta ei minnekään. Niitä pieniä arjen hetkiä, jolloin voi antaa ajan valua ohitseen ja vain olla.

Kuukauden päästä on ensimmäinen hääpäivämme. Odotan sitä ja pientä matkaamme ilolla. Matkakohteemme on herättänyt hilpeyttä - odotetusti - mutta myös "pitäisiköhän itsekin harrastaa vähän kotimaan matkailua" -kommentteja. Hääpäivästä puheenollen... Pitäisiköhän sitä jossain vaiheessa viimeinkin kirjoittaa meidänkin päivästä tuonne hääpäiväkertomusten puolelle? Hääpäikkykin on syösty bittiavaruuden pimeyteen jo aikaa sitten...

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 30.07.2012 17:53 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 23.01.2010 12:38
Viestit: 961
Paikkakunta: Lappeenranta
Eksyinpä tännekin jättämään merkkiä :bye:

_________________
Tavattiin 6.1.2008
Kihloihin 18.7.2008
Naimisiin 18.6.2011
Esikoispoika 1/2012
Kuopus 6/2013


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 06.08.2012 17:41 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Hei, atia :bye: Pitänee jättää joskus merkkiä sinunkin päikkyysi...

Minä olen nyt pari päivää pohdiskellut siskoni häitä, tai no lahja-asioita. Polttarisuunnitelmat on siinä vaiheessa, että yksityiskohdat kun hiotaan, niin kaikki on toteutusta vailla valmista. Päivä on juuri sopivasti ennen häitä. Voin kertoa päivän kulusta sitten jälkeen päin. Nyt hieman vainoharhaisena jätän hämärään asiat, jos vaikka sisko-kultani vastoin kaikkea todennäköisyyttä sattuisikin vakoilemaan täällä. (Vai haluatko paljastuksia? Hahaa: me talutamme sinua kuin koiraa, joskin puemme sinut vaaleanpunaiseksi elefantiksi. Joudut myymään sukukalleuksien muotoisia vaahtokarkkeja bussikuskeille ja poliiseille. Sitten sinulle juotetaan pullollinen tai kolme superhalpaa brandyä ja joudut polttamaan peräjälkeen seitsemän sikaria. Se onko mikään tästä totta, selviää sinulle vasta sitten varsinaisena päivänä. :evil: )

Mutta se häälahja... Mitä ihmettä minä hankkisin heille? Polttareihin ja mekkoon on mennyt jonkin verran enemmän rahaa kuin toivoin (mutta mitäpä minä en siskoni vuoksi...), joten häälahjan pitää olla jotain edullista. Häälahjatoivelista on kutakuinkin täynnä varauksia, ja jäljellä olevat lahjat saisivat minut hieman kiristelemään hampaitani (tai pikemminkin ruokabudjettiamme). Tiedän, ettei siskoni ole materialisti. Ja mistäpä hän tietäisi, jos vaikka lahja jäisi kokonaan hankkimatta. Haluaisin kuitenkin jotain mukavaa heille hankkia. Tiedän, että astiat yms. kodin tarvikkeet he ovat onnistuneet kymmenen vuoden suhteensa aikana hankkimaan. Mutta jotain. Jotain mikä hymyilyttäisi ja lämmittäisi. Jotain ei-turhaa. Jotain edullista. Jotain lahjakorttia mielikuvituksellisempaa (lisäksi minusta olisi kurja antaa lahjakortti niin pienelle summalle). Auttakaa amo-toverit! Tämä on melkoinen älykkyys-/luovuus-/nokkeluustesti...

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 06.08.2012 22:11 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli

Liittynyt: 16.04.2011 18:20
Viestit: 862
Sinulla kun noita kirjoittajanlahjoja löytyy niin mitenkäs olisi saduksi mukailtu tarina siskosi ja sulhon suhteen alusta aina häihin saakka? Sellaisessa muodossa että voisi vaikka mahdollisille lapsille lukea myöhemmin iltasatuna.

_________________
Seurustelemaan 22.10 2005
Kihloihin 2.10 2007
Naimisiin 7.7 2012
Erika 1.4 2013 <3


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 06.08.2012 23:09 
Komppaan Shaleeta! :yep: Sellaisen saisi edullisesti vietyä sitojalle (niitä on vielä joitakin jäljellä vaikka sukupuuttoon kuoleva ammatti onkin) joka tekisi kauniit kannet ja ammattimaisen viimeistelyn. Etusivulle voisit sitten kirjoittaa omistuskirjoituksen. Olisi ainakin persoonallinen ja suht halpa lahja! <3


Yl√∂s Etusivu
  
 
ViestiL√§hetetty: 19.08.2012 12:03 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Kiitokset ideasta :) Luulen kuitenkin miettiväni asiaa vielä, koska pari arvostaa enemmän ns, hyödyllisempiä lahjoja.

Olen juuri kotiutunut siskoni polttareista. Ne olivat rempseät. Eilen aamulla, ennen siskoni noutamista, minua hermostutti todella. Pelkäsin, että siskoni pettyy ja toteaa meidän pilanneen sekä etukäteen odotetun mökkireissun että polttaritkin. Ei onneksi tapahtunut mitään sinnepäinkään. Pasmat olivat jonkin aikaa siskollani hakusessa kun mökkireissu muuttuikin aivan toisenlaiseksi päiväksi. Tiara morsiamelle päähän ja polttaripäivä alkoi.

Ohjeistin pakkaamisessa ja sitten suuntasimme ensimmäiselle etapille. Kuljimme luontopolulle, jonka varressa on puu rakkauskaiverruksia täynnä. Siskoni sai lisätä omansa joukkoon. Sitten annoimme hänelle rullan vessapaperia, jonka paloihin siskoni kirjoitti eksiä yms. Myöhemmin hän huuhtoi paperin suirona vessasta alas. Ja niin on entiset heilat jätetty sinne, minne he kuuluvatkin.

Toinen etappi oli piknik, jonka aluksi polttariporukkaan liittyi pari kauempaa tullutta "yllätys" vierasta. He olivat järjestäneet morsiamelle pari tehtävää. Inside-juttuja, joita en ulkopuolisena lähde avaamaan. Hauskaa seurattavaa kuitenkin. Aloitimme myös kokopäivän kestävän pyykkipoikaleikin (idea täältä amoista), jossa jokainen saa pyykkipojan. Pelissä tulee kielletty sana, jonka sanonut menettää pyykkipoikansa sille, jonka huomaa erheen. Meillä kielletty sana oli sulhasen nimi. Piknikillä meitä kiusasivat ampiaiset sen verran, että poikkesimme suunnitelmista ja menimme hetkeksi loppusijoituspaikkaamme.

Kolmas vaihe suunnitelmassamme oli tankotanssitunti. Se oli hilpeää. Ohjaaja oli tosi mukava ja ohjeisti meitä täysummikkoja hyvin. Siskoni oli tunnin päätteeksi kuin öh, kirjava lehmä (tarkoitan siis laikukkuutta ei muuten), tuoreine mustelmineen (hän on erittäin herkkä saamaan mustelmia). Onneksi häihin on vielä reilusti aikaa. Tunnin päätteeksi kevyt virkistäytymissuihku ja sitten ansaitusti ravintolaan syömään. Ravintolasta suunnistimme cocktail-baariin erikoisdrinkeille ja sieltä karaokeen, jossa sain tosi hilpeän esityksen nauhalle.

Hyvissä ajoin palasimme loppusijoituskohteeseen. Tässä vaiheessa pyykkipoikaleikissä oli niin selvä voittaja, että peli päätettiin lopettaa ja voittaja sai palkinnoksi sukkanauhan, jonka hän lahjoitti ystävällisesti morsiamelle. Sitten morsiamen piti arvata tuoduista esineistä, keneen seurueesta se liittyi ja kertoa tarina esineiden takaa. Monia hauskoja tarinoita sai kuulla ja siitä, miten eri ihmiset siskoni tuntee. Loppuilta menikin saunoessa, syödessä ja juodessa.

Olen tyytyväinen siihen, miten eilinen meni. Siskollani oli hauskaa, mikä oli tarkoituskin. Uskoisin, ettei hänellä ole valittamista. Hänelle kyllä vielä painotettiin, että uusia polttareita ei järjestetä, joten on vaan parempi pysyä tämän valitun kanssa. (Olen vähän muokannut tarinaa yleisluontoisemmaksi, koska kyse on kuitenkin siskoni päivästä, ei minun.)

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 27.08.2012 14:45 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Vuosi sitten minusta tuli rouva. Tänään ei erikoisempia juhlallisuuksia ole ollut. Aamulla vain suukko rakkaani otsalle ja töihin. Kotiin palattuani odotti ruoka valmiina :kiss:

Viikonloppuna teimme pienen hääpäivämatkan Tampereelle. Kiersimme museoita ja nähtävyyksiä. Oli ihanaa kulkea kahden ihmettelemässä vakoilijoiden kapistuksia tai hiekkaruusuja ja kaikkea sen sellaista. Onnistunut reissu. Pitänee harrastaa matkailua kotimaassa enemmänkin.

Olen onnellinen. Tiesin sen jo vuosi sitten, enkä horju edelleenkään. Ei olisi minulle sopivampaa miestä.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 28.08.2012 09:21 
Poissa
Rouva Palstanhenki
Rouva Palstanhenki
Avatar

Liittynyt: 08.03.2010 10:36
Viestit: 824
Hyvää 1-vuotishääpäivää! <3

Meilläkin suunnitelmissa hääpäivänä matka Tampereelle :)
Meinasin josko käytäis viemässä se lukko sinne lemmenlukko sillalle myös..

_________________
"Elämä ei ole henkäystesi määrä, vaan ne hetket jotka salpaavat hengen"

Tavattiin 2/2009
Muutto yhteen 7/2009
Kihloihin 9/2009
Tahdon 9/2011
Sydäntyttö 11/2014


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 04.09.2012 10:04 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Kiitos, Sunis! Täytyy kyllä sanoa, että Tampere on hyvä valinta minimatkalle. Toivottavasti teillä tulee olemaan vähintään yhtä hauskaa kuin meillä oli. :)

Opintoasioissa olen saavuttanut erään etapin. Minulla on nyt virallisesti kandin paperit. Kiire ei kuitenkaan lopu tähän, vaan ehkä jopa kasvaa. Toiveenani on saada maisterin paperit käteeni vuoden päästä. Suurin projekti lienee se Gradu. Olen jo aloittanut: kevään päätteeksi hyväksytin aiheeni tulevalla ohjaajallani, ja kesän aikana sain aineistoni kasaan. Tuntuu, että välillä on mennyt niin lujaa, että pitäisi pysähtyä miettimään tarkemmin suuntaa, johon olen menossa. Miksi innostuinkaan alunperin niin kovin aiheestani? Nyt punainen lanka meinaa vauhdin huumassa pudota käsistä. No, onneksi ensi viikolla tapaan ohjaajan, ja saanen projektin taas paremmin hallintaani.

Katselin etusivulla olevaa laskuria, joka kertoo meidän olleen naimisissa vuoden, viikon ja päivän. Niin se aika menee...

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 24.09.2012 08:29 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Viimeinen viikko kaasona... Kiirettä ei varsinaisesti ole pitänyt, koska morsian on tee-se-itse-morsiamia. Minun tehtäväni on lähinnä ollut kulkea mukana shoppailemassa ja ylimääräisenä silmäparina mekkosovituksessa. Lauantaina sitten suurin työurakka: morsiamen pukeminen, alttarilla seisominen (kimpputelineenä) ja juhlissa sitten teen ilmeisesti myös jotain. En ole ihan kärryillä, mutta kaipa minä jossain vaiheessa selkeät ohjeet saan.

Kunhan siskoni on päässyt rouvassäätyyn, voin keskittyä omiin asioihini. Taikka sitten vain syksyyn ja sen herääviin väreihin. Minä muistan arvostaa tätä värikästä vuodenaikaa erityisesti erään kullaltani kuulemani tarinan vuoksi. Kultani oli jutellut kerran vuosikausia sitten erään maahanmuuttajan kanssa, joka kertoi ensimmäisestä syksystään Suomessa. Mies oli häkeltynyt siitä, miten puiden lehdet yhtäkkiä vaihtavat väriä. Kukaan muu ei kiinnittänyt ilmiöön mitään huomiota, joten mies oli alkanut epäillä omaa mielenterveyttään - oliko hän ainoa joka näki tällaisen väriloiston? Hänelle kyllä selvisi sittemmin, että asia on tavallinen osa syksyä. Hän kuulema pitää syksystä aivan erityisesti, koska se on hänelle jotain erilaista kauneutta. Sellaista ei tapahdu hänen kotimaassaan.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 25.09.2012 12:36 
Poissa
Enkeli
Enkeli
Avatar

Liittynyt: 17.09.2012 09:58
Viestit: 125
Paikkakunta: Lappeenranta
Aika jännä tarina, ei ole tullut itselleen mieleenkään miten ruska voi olla jollekin uutta ja outoa.. Tosin siihenhän se juuri perustuu, oma ympäristö ei aukea samalla tavalla kuin jollekin maailman toisesta laidasta tulleelle. Itekin kyllä rakastan ruskaa, ja on tunnelmallista jumittaa kotona kun sataa ja on pakko hämärän takia sytyttää kyntilöitä. <3

_________________
Alessia Cara Emilia 17.4.2010


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 01.10.2012 07:44 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Lauantaina minulla oli kunnia toimia siskoni kaasona. Häät olivat kauniit; hymyä ja naurua täynnä. En mene tarkemmin yksityiskohtiin, mutta voin rehellisesti sanoa, että hääjuhla oli monin tavoin omaa hääjuhlaani parempi rentoudessaan ja viihtyvyydessään. En ole katkera siitä. Lähinnä koska tunnen kiitollisuutta siitä, ettei enää koskaan tarvitse mennä naimisiin. Ja jos jostain ihmeen syystä tarvitsee, karkaan.

Oli siskoni hääpäivän aikana jännittäviä hetkiä ja yksi lähes paniikkia aiheuttava tilanne. Ne pahimmat eivät onneksi tapahtuneet morsiamelle. Hän sai tyytyä perusjännitykseen, jonka määrä on yksilöllinen kunkin morsiamen kohdalla. Minä kävin siellä paniikin partaalla. Aamulla silittäessäni kaasonmekkoni helmaa se tapahtui. Katsoin väärästä säätimestä pienimmän tehon ja lämpötila jäikin maksimille. Kuului stuh-ääni. Mekkoni helmaan suli reikä. Varsin kookas reikä. Reikä, joka on mahdotonta korjata - ainakaan jäljellä olevassa ajassa. Kahden minuutin paniikki-itku, sitten säästötililtä rahaa käyttötilille ja mekkokauppaan. Löysin mekon onneksi jo kolmannesta kaupasta. Vaikka ylimääräinen rahanmeno harmittaa, olen iloinen ettei vastaavasti käynyt morsiamelle. Kaasokolleegani sentään vain kaatoi viiniä omalle mekolleen, ja säästi siltä morsiamen.

Mutta päivän aikana siskoni sukunimi muuttui, ja minä sain langon. Minulla ei ole ennen ollut lankoa, joten en ole ihan selvillä siitä, mitä sellaisella tehdään. Vai tehdäänkö sellaisella ylipäätään mitään? Kaipa se selviää aikanaan.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 01.10.2012 12:18 
Poissa
Kunnia-Amoriini
Kunnia-Amoriini
Avatar

Liittynyt: 18.10.2007 11:59
Viestit: 2197
:bye:

Ekaa kertaa varmaan kunnolla lueskelemassa. Voi että mua kävi naurattamaan toi loppu, että mitä langolla tehdään :D Mä en tiedä kyllä, kun itsellä ei ole. Käly löytyy, mutta sen funktiota mäkään en ole vielä keksinyt. Toista kälyä odotan ja sen funktiona on ystävyys :lmao2:

Tosi kiva kuulla, että siskosi häät menivät hyvin! Myöhästyneet 1v hääpäiväonnittelut teille! Ja kyllä, ihan pakko sanoa samaa. Mä toivon, ettei enää koskaan tartte mennä naimisiin. Hääpäivä oli ihana, täydellinen ja onnistunut. Mitään en muuttaisi, mutta se oli myös tosi rankkaa. Nyt on vaan ihana nauttia muiden häistä ja siitä stressittömyydestä. Kaasoilu ei kyllä varmaan kuulu niihin stressittömimpiin :wink:

Hyvää syksyä!

_________________
Since 21.9.2003
Tahdoimme 14.2.2009
Elämäni Rouvana
√Ąidiksi 02/10 & 01/12


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 14.10.2012 13:57 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Hei vaan, Jemppi! :bye: Pitäisi muuten itsekin alkaa jo jättämään merkintä käynnistä muiden päikkyihin, eikä vain lukea... Ei ole vieläkään täysin selvillä langon funktio. Ajattelin ensin, että hänen funktionsa on tehdä siskoni onnelliseksi, mutta se nyt ei mainittavasti liity langon hommiin, koska ne ovat hänen hommiaan aviomiehenä. Mutta kaipa se selviää ajallaan, jos langolle jokin järkevä funktio ylipäätään on...

Omassa miehessäni olen viime aikoina nähnyt monia kireyden asteita. Välillä hän on erittäin kireä, välillä melkein oma itsensä. Hiljaisena miehenä hän ei tunteistaan puhu. Kysyessä hän vastasi suunnilleen: "Ai, olet huomannut?" Syytä ei tullut, mutta luulen tietäväni ne kuitenkin. On kolmisen kuukautta siitä, kun mieheltäni loppuivat työt työnantajan lopettaessa toimintansa. Kultani on työmies; hänellä täytyy olla töitä. Liika toimettomuus on hänelle ahdistavaa, eikä kotona vain ole tarpeeksi tekemistä. Tähän kun lisää muut huolenaiheet, niin ei ihme että mies on kireänä. Hän melkeinpä sopisi instrumentiksi johonkin viulukonserttoon. Voin vain toivoa, että pian hänelle löytyy uusi työpaikka. Helppoa se ei tule olemaan, koska työpaikkoja on vähän ja hakijoita on paljon. Vaatimaton ei pärjää kilpailussa.

Onneksi saa kuulla mukaviakin asioita. Vanhempani ja veljeni ilmoittivat päättäneensä, että ensi vuonna syksyllä lähdetään koko isolla porukalla Edinburghiin (vanhempani lapsineen +kumppanit). Minä saan matkan valmistujaislahjaksi (pitää siis saada gradu valmiiksi ensi kevääseen mennessä), tarvitsee vain säästää rahat kultani matkoihin ja meidän kuluihin. Olen muiden lailla haaveillut Skotlannista jo pitkään. Reissusta tulee varmasti loistava. Tuskin maltan odottaa.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 18.10.2012 07:06 
Poissa
Administraattori
Administraattori
Avatar

Liittynyt: 20.06.2009 19:51
Viestit: 1862
Paikkakunta: Vihti
Työttömyys on kyllä raastavaa, se epätietoisuus ja taloudellinen huoli ei ole herkkua :hug: Toivotaan kovasti, että mies saisi töitä eikä tarvitsisi olla toimettomana!

Tuo Edinburghin matka kuulostaa mahtavalta! Ja varmasti mukava lähteä vähän isommalla porukalla. Tiedättekö jo kuinka pitkän loman meinaatte siellä viettää?

_________________
Rouvaspäikky
Hääpäivämme


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 20.10.2012 13:10 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Anuii, ei vielä tiedetä miten kauan ollaan reissussa. Ajankohta on suunnilleen selvillä, jotta ihmiset voivat pitää kalenteriaan mahdollisimman tyhjänä. Sen mukaan sitten muutamasta päivästä viikkoon.

Ainoa, mikä reissussa minua ahdistaa, on lentäminen. Jostain minuun on iskenyt lentopelko. Se vaivaa sen verran, että on hetkiä, jolloin en tahtoisi lähteä ollenkaan. Viime vuoden Lontoon reissusta selvisin hiprakan avulla. Kuitenkin toiveena on, että olisin tilassa, jossa alkoholi on pahasta, joten näkee sitten miten selviää.

Kultakin on taas oma itsensä. Nähtävästi oli erinomainen idea viettää muutama päivä lapsuusmaisemissa. Hän sai viettää aikaa äitinsä ja siskojensa kanssa sekä puuhaa erilaisissa pikkuhommissa. Pieni ikäväkin vain piristi suhdettamme. Huomiseksi on kutsuttu ystäväpariskunta kylään. Siivousta ja leipomista, seuraa ja hauskanpitoa.

Mihinkähän minun avatar on kadonnut? No, pitää etsiä uusi...

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 02.11.2012 13:47 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
En melkein uskalla kirjoittaa tätä, koska pelkään tilanteen muuttuvan. Kulta lähti juuri kirjoittamaan työsopimusta. Ensi viikolla pääsee työjuhta vauhtiin tarpeettoman pitkän tauon jälkeen. Luulenpa, että töissä vaan pöllyää, kun pitkään patoutunut halu tehdä jotain saa vallan. Olen niin iloinen.

Alanpa itsekin saada taas vauhtia. Gradu edistyy ja muutenkin opinnot tuntuvat taas maistuvan. Pitää tämän kaiken kunniaksi leipoa suklaakakku tai brownieläjä. :dance:

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 02.11.2012 14:43 
Poissa
Administraattori
Administraattori
Avatar

Liittynyt: 20.06.2009 19:51
Viestit: 1862
Paikkakunta: Vihti
Oijoi! Onnea paljon miehelle työpaikasta!! :cheers: Ja mukava kuulla, että sulla opiskelut sujuu. Toivotaan, että syksy jatkuu nousujohteisena :hug:

_________________
Rouvaspäikky
Hääpäivämme


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 10.11.2012 18:31 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
En muista olenko aiemmin maininnut täällä, mutta minä olen niitä rasittavia nirsoilijoita, jotka eivät voi edes maistaa uutta ruokaa. Se tuottaa aika ajoin minulle hankalia tilanteita, koska ihmiset eivät yksinkertaisesti vain ymmärrä "miten aikuinen ihminen ei muka voi edes maistaa". Pidän ongelmani kanssa matalaa profiilia, jotta en joutuisi suoranaisen syyllistämisen ja höykytyksen kohteeksi. Ahdistaa ja ärsyttää, kun ihmiset eivät puolestaan tajua, että minä ymmärrän kyllä miten minun pitäisi syödä. Olen kuullut lukemattomia kertoja olevani vain huomionhakuinen tai erikoisuuden tavoittelija tai lapsentasolle jäänyt ja pilalle lellitty. En ole mitään noista.

Koska minä enemmän kuin mielelläni olisin kaikkiruokainen, haen aika ajoin netistä tietoa, ohjeita ongelmaan tai mitä tahansa. Yleensä löydän vain foorumikeskustelijoita, joissa kaltaiselleni jaetaan lynkkaustuomiota tai kotoakarkoitusta. Ymmärrystä löytyy vain vähän, ja se herättää minussa turhautumista. "Aikuisen ihmisen pitäisi ainakin maistaa. Riitelemme asiasta jatkuvasti. En voi ymmärtää miten paistettu jauheliha menee, mutta ei mene enää tomaattikastikkeessa". Laitetaan suosikkiruokaasi inhokkiruokasi sekaan. Muuttuiko inhokkiruokasi uudeksi suosikiksi tai edes syömäkelpoiseksi? Normaali-ihminen saattaisi ehkä jopa maistaa, kaltaiseni ei missään tapauksessa.

Mutta löysin viimein netistä jotain hyödyllistä tämän aiheen tiimoilta: Wiki ja artikkeli. Molemmat ovat englanniksi (suomeksi en löytänyt mitään itselleni uutta). Näiden löytäminen helpotti ja ilahdutti minua suuresti. Viimeinkin on alkanut olemaan edes jonkinlaista tutkimustietoa (artikkeli on vuodelta 2010). En ole huonotapainen nirsoilija, vaan minulla on syömishäiriö (SED, selective eating disorder). Se tuskin hävittää ahdistavia tuomareita (tuomitaanhan anoreksiakin monissa piireissä valinnaksi sairauden sijaan), mutta ainakin tälle on nyt selkeä nimi. Itse olen sanonut olevani neuroottinen, jotta välttäisin nirso-sanan. Neuroottisuus on ollut lähinnä kuvaava ilmaisu, minkä olen löytänyt, koska tilanne aiheuttaa niin valtavaa ahdistusta.

En ole pahin mahdollinen tapaus. Pikkulapsena suostuin syömään vain puuroa ja makaronia. 6-vuotiaana opin syömään perunaa ja vaniljajäätelöä. Edam-juustoa (leivän päällä vasta teini-iässä) ja raakaa paprikaa ennen kouluun menoa. Pikkuhiljaa lista on kasvanut. Pizzaa (aivan tietynlaista) opin syömään 27-vuotiaana. Viimeksi olen oppinut syömään kesäkurpitsaa ja punaisia linssejä.

Ruoka-aineista pahimmat ahdistusreaktiot aiheuttaa kypsennetyt kasvikset, marjat ja hedelmät (voin syödä joitakin, mutta en koskaan kypsennettynä). En syö hilloja, enkä marmeladeja. Tiedän, että se kuullostaa absurdille, mutta niin se vain on. Jotkut yleisesti ällöttävinä ruokina pidetyt aineet, kuten aivot jne., eivät aiheuta samanlaista ahdistusta, koska en miellä sitä ruoaksi lainkaan. Tällaisten ruokien tarjoajaa pitäisin yhtä hulluna kuin sellaista, joka tarjoaisi ruoaksi lautasellista betonia.

Minä olen onnekas, koska perheeni, kultani ja ystäväni eivät painosta minua. He ovat niin tottuneet, etteivät enää yleensä edes huomaa. Tämä ilahduttaa minua, koska joskus pelkäsin syödä ihmisten nähden, koska tunsin olevani kuin haarukkaa käyttävä apina, jota kaikki tuijottavat. Kultanikin kiltisti parhaansa mukaan kuvailee ruoka-aineita, kun harkitsen jotain uutta kokeiltavaksi. Esimerkiksi viinirypäleitä koskeva ongelma saatiin ratkaistua niinkin yksinkertaisesti kuin halkaisemalla ne, ja lisäämällä ne sopivista hedelmistä tehtyyn hedelmäsalaattiin. Pienetkin askeleet tuntuvat niin suurilta.

Tämä aihe ei amojen aihepiireihin sinänsä kuulu, mutta halusin purkaa tämän jonnekin nyt, kun se mielessäni taas pyöri. Aito, epäluuloton tutkimus ilahduttaa minua niin kovin. Kunpa se leviäisi pidemmälle...

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 19.11.2012 11:49 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Motivaatio opintojen suhteen on lähes täysin nollassa. En ole vähään aikaan tehnyt yhtään mitään. Voin perustella toimettomuuteni väsymyksellä ja stressillä. Ongelmana on kuitenkin se, etten saa levättyä. Jokainen toimeton päivä on syyllisyyden tunteen vuoksi raskas, ja päässä vain pyörii kaikki se, mitä pitäisi tehdä. Muutkin huolet painavat mieltä. Tämä syyllisyys ja toimettomuus on muuttunut jo jonkinlaiseksi kierteeksi. Miten ihmeessä tästä pääsee vain pois? Jos tartun itseäni niskasta, huomaan tarvitsevani hierontaa. Suoraan toimintaan on liian pitkä hyppy täältä. Siinä välillä on oltava jonkinlainen askelma, pitää vain etsiä se. En tiedä mitä etsin, mutta se on löydettävä ennen kuin on liian kiire.

Onneksi joulu lähestyy. Silloin saa levätä ilman syyllisyyttä.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 19.11.2012 19:36 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli

Liittynyt: 16.04.2011 18:20
Viestit: 862
Itsellä ainakin auttaa tuohon että merkkaa kalenteriin asti sen että on virallinen vapaa ja lepopäivä, tosin tuo lähinnä toimii jos muina päivinä kuitenkin tekee edes jotain pientä.

_________________
Seurustelemaan 22.10 2005
Kihloihin 2.10 2007
Naimisiin 7.7 2012
Erika 1.4 2013 <3


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 19.11.2012 22:09 
Poissa
Rouva Palstanhenki
Rouva Palstanhenki
Avatar

Liittynyt: 31.07.2008 18:04
Viestit: 2815
Paikkakunta: Tukholma
:bye:

Täällä kanssa yksi ruokavammanen ja lähinnä kärsin kans just näistä "Miks et tykkää?!"-tyypeistä :x Ei mua haittaa olla syömättä pahaa ruokaa, mutta joillekin ihmisille se tuntuu olevan kauhee ongelma :o

Mulla on itellä aistiyliherkkyys ja siltä miltä ruoka tuntuu suussa on tosi iso merkitys. Esim. paistettu sipuli on jotain ihan kauheeta :oops: se tuntuu ihan väärälle! samoin lihassa ei saa olla mitään sattumia tai helposti tulee sit kaikki takaspäin. :?
Toki myös maulla on suuri merkitys, mutta eniten oon huomannu, että itellä on toi miltä se ruoka tuntuu koska tosiaan toi oksurefleksi on tosi herkässä sen suhteen.

Oon siis myös ns. tylsää ruokaseuraa :D jos jostain ravintolasta satun löytämään mieleisen annoksen niin en sitte varmaan enää ikinä syö sieltä mitään muuta :lmao2:

Mua kans ärsyttää, että tälle "kaikki ruokaselle" ihmiselle on ihan okei, jos se ei tykkää vaikka klimppisopasta, mutta jos sit tällanen "kranttu" ei tykkää jostain niin siitä pitää sit tehdä niin h*lvetin iso numero että :roll: ite vois vaan ohittaa asian jättämällä syömästä sen mistä ei tykkää, mut ei ku melkeen aina löytyy joku jolle se onki sit suuri ongelma. No nykysellään iänkin myötä aina vaan vähemmän välitän näistä nälvivistä kommenteista, mutta kyllä ne vaan silti pisti ärsyttämään.

Kauhia avautuminen! :lmao2: mutta I feel your pain sister!

Ps. tomaattikastike nyt vaan on pahaa :evil:

_________________
Meidän päivä!
Viljami 23/05/2003, Siiri Sofia 16/10/2010, kolmaskertatodensanoo LA 3/4/2013


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 14.12.2012 10:40 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Ele, en itse yleensä kehtaa valittaa, kun tämä minun ongelma ei ole muiden vika. Mutta saisivat antaa olla, koska eihän tämä ole myöskään heidän ongelmansa. Ainakaan minun järkeni mukaan.


Mutta ihan muusta asiasta halusin tällä kertaa kirjoitella päikkyyni. Minulla oli ilo tässä jokin aika sitten olla seuraamassa lapsen siunaustilaisuutta. Se on verrattavissa ristiäisiin, mutta siitä puuttuu kaste, koska adventistit eivät kasta lapsia. Näin siis tilaisuuden, jonka kaltaisen oma lapsenikin saa (olettaen siis, että joskus saan lapsia). En oikein osaa kuvailla tilaisuutta selkeästi, mutta siihen kuului vuoropuhelu vanhempien, papin ja seurakunnan välillä. Lisäksi myös laulu, siunaus ja rukous (ei mainitussa järjestyksessä). Minusta se oli mukava ja lämminhenkinen hetki. Koko seurakunta antaa siunauksena pienokaiselle. Pikkuinen tyttö oli kaunis ja inisi vähän rukouksen aikana. Hänkin ilmeisesti halusi osallistua.

Mutta tämän jälkeen tunnen oloni rennommaksi. En itse ole adventisti, mutta nyt minulla ei ole kysyttävää tästäkään aiheesta mieheltäni. Jotkut asiat selviävät sitten, kun ne itse kokee.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
ViestiL√§hetetty: 18.01.2013 18:22 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Pitäisiköhän tännekin välillä raapustaa kuulumisiaan? Arkeahan meillä pääasiassa eletään. Ja minulla se tarkoittaa enimmäkseen gradua. Joulun alla olin täysin tuskastunut koko hommaan. Valitsemani aihe tuntui liian suurelta palalta minulle ja epäilin olisiko minusta siihen. Nyt olen kuitenkin saanut uutta energiaa ja olen taas innostunut puuhaamaan sen parissa. Sain jopa aloitettua itse kirjoitusprosessin. Sitä tosin syntyi vain kuusi sivua (+ nelisen sivua ranskalaisin viivoin kirjoita tästä -tekstiä), mutta alku se on sekin. Tietokoneen vieressä on pino kirjoja, jotka pitäisi selata läpi.

Tiistaina tulee kaksi vuotta siitä, kun mieheni ilmaisi valmiutensa kihloihin. Se ei oikeastaan ole suuri juhlapäivä, jota varten täytyisi tehdä mitään erityisiä valmisteluja. Se on kuitenkin yksi pieni etappi suhteessamme, joten mielelläni jotain pientä mukavaa sisällyttäisin tuohon päivään. Ehkä pientä hemmottelua: hierontaa puolin ja toisin, hieman parempi koti-illallinen tms. Se olisi myös mukava poikkeama arjesta.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
N√§yt√§ viestit ajalta:  J√§rjest√§  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 80 viesti√§ ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava

* UKK    * Etsi

Tänään on 22.09.2018 14:45


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hypp√§√§:  
cron
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com