* UKK    * Etsi

Tänään on 21.07.2018 06:15





Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 80 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 22.12.2011 13:37 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Jouluvalmistelut ovat melkein valmiita täällä. Jäljellä vielä viimeinen siivouspuristus, taidan ottaa kannustukseksi paukun, kun ei mikään estäkään. Sitten voi aloittaa aaton odottamisen. Piakkoin saapuu myös veljeni ja siskoni tänne lapsuuskotiin joulun viettoon.

Tietenkin haluan toivottaa kaikille amoriineille hyvää joulua! Kiitos, kun olette hyväksyneet joukkoonne myös tällaisen hiljaisen taustailijan! Joululahjaksi teille annan helposti muunneltavan keksiohjeen, jonka ystäväni kehitti häitäni varten. Kekseistä tulee mukavan pehmeitä, ei sellaisia rapeita ja helposti murenevia. :nutz:

Suklaakeksit

125 g voita tai margariinia
3 dl sokeria
2 kananmunaa
4½ dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
noin 260 g valkosuklaata (esimerkiksi kaksi Pandan valkoista suklaalevyä, myös tumman minttusuklaan ja valkoisen suklaan yhdistelmä toimii todella hyvin)

1. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. (Kaakaojauhe kannattaa siivilöidä.)
2. Paloittele 1½ suklaalevyä reiluksi rouheeksi.
3. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat vaahtoon yksitellen.
4. Lisää ensin taikinaan noin puolet jauhoseoksesta ja rouhitut suklaat. Lisää sitten loput jauhot. (Huom. Taikinasta tulee jäykkää, ei pidä hätääntyä.)
5. Nostele lusikalla taikinanokareita leivinpaperin päälle uunipellille ja taputtele ne melko paksuiksi kekseiksi. Rouhi loput valkosuklaasta reiluksi rouheeksi ja painele rouheita keksien päälle, jos keksien valkosuklaa ei tunnu muuten näkyvän päällepäin.
6. Paista 175 asteessa noin 10-15 minuuttia.

Nauttikaa kaikki suklaan ystävät! :grouphug:


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 28.12.2011 08:38 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Pitäisi pikkuhiljaa palata arkeen. Myrskyjen vuoksi ollaan lykätty paluumatkaa, mutta tänään pitäisi päästä matkaan. Toivottavasti saavat iltapäivään mennessä junat kulkemaan.

Joululahjoja en paljoa saanut, mutta yhden erityisen yllätyksen. Kalevala korun Lehti-sarjan käädyn. Sarja oli markkinoilla 90-luvulla, muistan miten kovasti olisin sen teini-iässä halunnut. Koskaan minulla ei tietenkään ollut varaa siihen, ja melko nopeasti sitä lakattiin tekemästä. Sitä ei ole valmistettu ainakaan kymmeneen vuoteen. Nyt sain sen joululahjaksi. Laittaisin kuvan, mutta netissä ei kyseisestä sarjasta ole enää mitään tietoja/kuvia (Harmi, kalevala korulla on paljon myynnistä poistuneita mallistoja, joita olisi hauska tutkia).

Eilen tuli täyteen neljä kuukautta avioliitossa. :kiss:


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 02.01.2012 12:40 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Vuosi on vaihtunut. Uuden vuoden lupauksia ei tehty, mutta viimeinkin uskaltauduin katsomaan, mitä se loppuvuoden stressi teki minulle. Painoa on tullut 6 kiloa lisää ja ryhti on taas painunut alas. Huomaa, ettei jaksanut treenata lainkaan, vaan korvasi treenit jäätelöllä yms. Enkä yllättyisi vaikka olisin alitajuisesti kasvattanut itselleni lohdutusmasua. No, nyt on taas herätty horroksesta ja palaan kiltisti kunto- ja terveysprojektini pariin.

Äitini on täysin kyllästynyt kaikenlaisiin ton-tammikuihin (esim. kuuluisa tipaton tammituu), ja ehdotti että kaikki pidettäisiin sellainen kaikki-tarpeeton-jää-pois-tammikuuta. Haaste on mielenkiintoinen. Huomasin tänään kaupassa miettiväni vähän väliä, että onko tämä tarpeellinen. Toivon kovasti pysyväni tällä melko tiukalla linjalla kuukauden loppuun, koska oletan kuukauden aikana silloin pudottaneeni pari kiloa painoa ja säästäneeni jokusen euron rahaakin. Voisi sitten harkitsevammalla linjalla jatkaa pitempäänkin.

Jo ennen äidin haastetta, päätettiin kullan kanssa herkutella vain juhlapäivinä. Seuraava on kuun lopussa (kun tulee vuosi kihlauksestamme), ja sitä seuraa helmikuun alussa kullan syntymäpäivä. Toivottavasti itsekuri vähän kasvaa tästä, vaikka en terveysnatsiksi suostukaan alkamaan. Joskus vain on erittäin tarpeellista vähän hemmotella itseään.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 09.01.2012 12:42 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Huomenna alkaa taas puurtaminen opintojen parissa. Olisin voinut parin itsenäisen tehtävän aloittaa jo paljon aikaisemmin, mutta päätin levätä loppiaisen yli. Lepo tosiaan tuli tarpeeseen, koska olin todella uupunut kaikesta loppusyksyn töistä. Mutta pikkuhiljaa tässä on voimia onnistuttu keräämään, voisin toki olla vielä pari viikkoa lomalla, mutta ei voi...

Sain myös tämän elämäntapa-projektinkin taas raiteilleen, ja painokin on alkanut taas hitaasti suunnata kohti oikeampaa lukemaa. Yritän nyt pitää järkevän linjan stressin hallinnassa: mieluummin liikuntaa kuin herkkuja sohvalla löhöten. Ja jätin pari kurssia suosiolla pois kalenterista; ei kannata tappaa itseään stressillä, vaikka turhan kova kiire opintojen kanssa onkin.

Turhaton-Tammikuu on todella ollut hyvä idea. On tullut hankittua vähemmän kaikenlaista, eikä ruokakaan ole päässyt vanhentumaan jääkaappiin. Lisäksi olemme päättäneet säästää tietyt asiat erityisiin hetkiin jatkossakin. Tässä kuussa odotan erityisesti 22. päivää, jolloin tulee täyteen vuosi kihlautumisestamme. Silloin saa pizzaa! :food: Ah, pizza! Olit alkujasi rahvaan perusarkiruokaa, mutta olet niin herkullista, että nyt olet juhlaruokaa... Siksi säästän sinut erityishetkiin, jotta arvosi pysyisi korkealla, kun en sinuun turtuisi. (oodi pizzalle :D )


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 17.01.2012 19:37 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Häistä on pian viisi kuukautta. Aika on mennyt nopeaan ja ollaan jo jonkin aikaan eletty mukavasti arkea. Rouvana olemiseen on melkein tottunut jo, vain yksi asia on vielä totutteluvaiheessa. Sukunimi. En ole kertaakaan vahingossa sanonut vanhaa nimeä, mutta en ole vielä täysin sinut uuden sukunimen kanssa. Olen hyvin tietoinen asiasta joka kerta, kun nimeä tarvitsee käyttää. Se voi johtua siitä, että nimeä ei tarvitse usein käyttää. Kortilla maksaessa vain harvoin tarvitsee enää allekirjoittaa mitään. Eikä muutoinkaan tule eteen tilanteita, joissa tarvitsee käyttää koko nimeä. Lähinnä pienryhmätyöskentelyn ensi kerroilla ja vastaavissa tilanteissa. Eli varsin harvoin.

Eräs tuttavani kertoi hänellä menneen puoli vuotta uuteen nimeen tottuessa, mutta sen jälkeen se tuntui niin omalta, että vanha nimi oli suorastaan vieras. Kumma miten en tullut lainkaan ajatelleeksi, että nimeen tottuminen voisi viedä aikaa. Odotan jo etten joka kerta mene varuilleni, että varmasti sanon oikean nimen, vaan tilanne sujuu luonnollisesti ilman erityistä huomiota. Siihen taitaa vielä tovi mennä.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 18.01.2012 07:43 
Poissa
Kunnia-Amoriini
Kunnia-Amoriini
Avatar

Liittynyt: 01.09.2010 11:41
Viestit: 875
Paikkakunta: Jyväskylä
Uuteen nimeen totuttelussa menee tosiaankin aikaa. Aluksi minusta tuntui, että opinkohan ikinä! :doh: Mutta kyllä se siitä sitten alkoi sujua. Mulla auttoi jonkun verran, kun aloitin noin puoli vuotta häiden jälkeen uuden koulutuksen ja siellä kaikki tunsi mut vaan uudella nimellä. Samoin nykyisessä työpaikassa.

Vanha nimi ei mulle tunnu edelleenkään vieraalta, mutta uuden nimen käyttö sujuu jo ilman erityistä tsemppaamista. Kyllä se sinultakin tulee, jos ei vielä puolen vuoden kohdalla, niin viimeistään vuoden päästä häistä juttu on jo luonnollinen. :)

_________________
"Come what may, I will love you until my dying day."


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 22.01.2012 11:33 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Sukis, kiitos vierailusta. Uskon itsekin, että uuden nimen kanssa on jossain vaiheessa täysin sinut. En vain odottanut sen vievän kovin pitkään.

Tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun menimme kullan kanssa kihloihin. Kirjoitin tarinan hääpäikkyyni, mutta koska se päikky on jo poissa, kerron tarinan täällä uudelleen.

Olimme kullan kanssa minun vanhempieni luona talovahtina. Ihan vain lötköteltiin sohvalla televisiota katsellen, kun mies melkein kuin ohimennen tokaisi, että kyllä me hänen puolestaan voisimme mennä kihloihin. Minä nousin istumaan, annoin suukon otsalle ja totesin, että "voi, kulta. Kyllä minä tahdon." Ja sitten menin keittämään teetä. Kulta kertoi myöhemmin, että oli vähän harmittanut, kun en ollut ottanut häntä vakavissani. Minä aloin tajuta, että hän oli ollut tosissaan kun hän varovaisesti kysyi haluanko sormuksiin tämän päivämäärän vai sen, milloin sormuksen ostetaan (tietenkin sen päivämäärän). Ja lopullisesti asia meni perille, kun kulta kertoi äidilleen meidän menneen kihloihin.

Siitäkin on jo vuosi. Hyvä vuosi se olikin. Tavallaan ottaisin mieluusti uudestaan, toisaalta en lähtisi uudestaan siihen stressitestiin.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 28.01.2012 13:36 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Ei ole suoranaisesti salaisuus, että me kullan kanssa haluamme jo lapsia. Pidämme asian itsellämme, ja vähättelemme aihetta läheistemme kuullen, jotta he eivät jatkuvasti kyttäisi ja odottaisi uutisia. Useimmat eivät asiaan kiinnitä mitään huomiota, vaan arki rullaa niin kuin on rullannut tähän asti. Oikeastaan paineita aiheuttaa vain appeni, joka on toipumassa syövästä. Hän on toivonut vuosikausia sitä, että hänen ainoa poikansa perustaisi perheen ja jatkaisi sukua (en tosin ymmärrä miksi nimen jatkuminen on niin tärkeää, kun tämän nimisiä on tuhansia ja kullan serkut hoitaa asiaa hyvin). Mutta ymmärrän, että appeni haluaa nähdä pojan lapsensa ennen kuolemaansa, ja siksi hän ajoittain soittelee (ei usein, hän on hienotunteinen vaikkakin ilmiselvä) ja haluaisi kuulla hyviä uutisia. Meillä ei vain ole sellaisia antaa. Sovittiin kullan kanssa, että hänen isälleen kerrotaan ensimmäisenä jos/kun meidän perheemme alkaa kasvamaan. En ole vielä kovinkaan huolissani. Appeni on hyvin sitkeä mies. Mutta tietysti toivon, että pian olisi hyviä uutisia.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 04.02.2012 10:43 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Kullan synttäreiden kunniaksi on tullut hieman puuhasteltua: koti on taas siisti ja pakastimessa on tarjottavaa vieraille. Huolimatta siitä, että ulkona on todella kylmä, kultani on jäätelö- ja jäädykeihmisiä. Kultani on mieltynyt häissämme tarjoiltuun jäädykekakkuun, jonka reseptin jaan teidän kanssanne kultani kunniaksi. Resepti on helppo, joskin aikaa vievä (mutta sen voi tehdä valmiiksi esim. edellisenä päivänä).

Kuningatar-jäädykekakku
pohja (muropohja):
125 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna
2,5 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

täyte:
1 pss pakastemustikoita
1 pss pakastevadelmia
n. 1 rkl perunajauhoja
2 prk Gogreen kaura-vispiä
(makeutus oman maun mukaan)

koristeluun mustikoita, vadelmia (ja sitruunamelissan lehtiä)

Tee ensin pohja murotaikinasta: Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa muna joukkoon. Lisää kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi nopeasti. Painele irtopohjavuokaan tasaiseksi ja paista 175 asteessa uunin alaosassa noin 25 minuuttia. Anna jäähtyä.
Tee mustikoista, vadelmista ja perunajauhoista kiisseli: keitä marjat, (tee seoksesta tasaista sauvasekoittimella) ja lisää perunajauhot. Anna kiisselin jäähtyä.
Vatkaa vispi vaahdoksi (Gogreenin vispin pitää olla kylmää, että se vatkautuu) ja sitten sekoita kiisseli ja vaahto varovasti keskenään tasaiseksi massaksi. Laita täyte pohjan päälle irtopohjavuokaan ja laita pakastimeen vähintään kolmeksi tunniksi. Koristele ennen tarjoilua. Mikäli kakku on pakastimessa pitkään, se kannattaa ottaa esiin ainakin tuntia tai kahta ennen tarjoilua, jotta se ehtii hieman pehmetä. Muutoin se on todella kovaa.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 15.02.2012 00:02 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Tänään jätin miehen illaksi yksin, ja lähdin opiskeluystävieni kanssa ulos. Minulla oli alusta asti suunnitelma, että viettäisin oikein railakkaan ja paheellisen illan. Ihan vain, koska se saattaisi olla viimeinen mahdollisuus pitkään aikaan.

Oikeasti, jos tätä iltaa miettii, on selvää ettei ilta ollut erityisen railakas tai paheellinen. Mutta riittävän; nykyisin ei enää tule tehtyä mitään tällaista. Join pari siideriä ja poltin muutaman tupakan. Olin kaivannut tällaista iltaa jo jonkin aikaa. En tosin osaa sanoa miksi, mutta se tuntui tarpeelliselta. Aivan kuin olisi viimeinen mahdollinen tilaisuus ennen raskautumista. Tiedän etten nyt ole raskaana, enkä koe pystyväni ennustamaan milloin sellainen toivottu ihme tapahtuisi, mutta ainakin tämä "riekkuminen" on nyt hoidettu pois alta ja voi keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Vuorokausi on näköjään juuri vaihtunut, mutta toivotan silti kaikille vielä Hyvää ystävänpäivää! :hei:


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 20.02.2012 20:15 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Tuli tuossa pitkästä aikaa lueskeltua häitään suunnittelevien päikkyjä, ja muistoja riittää siltä ajalta... Lataan pari kuvaa muistoksi ja jos joku vaikka saisi ideoita...

Kimppuni...
Kuva

Hääparin pöydästä...
Kuva

Kiitoslahjalaatikot...
Kuva

Kutsut...
Kuva


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 20.02.2012 20:20 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Ja kun kerran muistellaan tuota päivää...

Tämän tahdissa astelin alttarille (nimenomaan pianolla soitettuna). Miten jännittynyt minä olinkaan...
http://www.youtube.com/watch?v=ABBzejbplVQ



Ja tätä kuunneltiin häitä seuraavana päivänä, kun siivottiin juhlapaikkaa...
http://www.youtube.com/watch?v=AUDPWiv28MI

Melkein puoli vuotta häistä ja en ole hetkeäkään katunut tätä askelta. Löysin oman parini. Toivon samaa onnea muillekin.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 21.02.2012 11:16 
Poissa
Rouva Palstanhenki
Rouva Palstanhenki
Avatar

Liittynyt: 08.03.2010 10:36
Viestit: 824
Noi kutsut ja kiitoslahjalaatikot on kyllä sykähdyttävän ihania <3 :faint: <3
Ja kauniit, herkät värit kimpussa!
Tota kakkukoristetta, joka teillä oli omassa pöydässä, ihailin myös moneen otteeseen.
Jos ei ois ollut sitä MiniMinää, niin tollainen ois tullut meillekkin :wink:

_________________
"Elämä ei ole henkäystesi määrä, vaan ne hetket jotka salpaavat hengen"

Tavattiin 2/2009
Muutto yhteen 7/2009
Kihloihin 9/2009
Tahdon 9/2011
Sydäntyttö 11/2014


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 21.02.2012 13:31 
Poissa
Kunnia-Amoriini
Kunnia-Amoriini
Avatar

Liittynyt: 16.04.2010 12:11
Viestit: 1430
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa
Hellurei! :bye:

Tuolta suunnittelun puolelta löytyy kivoja ketjuja, jonne voi viedä noita omiakin kuvia ja kertoa valinnoistaan.
Esimerkiksi juttua amoriinien omista kimpuista löytyy täältä, ja hääparin pöydän koristelusta on juttua täällä :wink:

Ihana että olet noin onnellinen. Täälä avioelämää on takana 4,5vuotta, ja voin myös todeta että päivääkään en ole katunut :nod:

_________________
Minä synnyin tällaiseksi, mikä on sinun puolustuksesi?


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 21.02.2012 18:39 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Kiitos, sunis! Olen itsekin hyvin tyytyväinen kutsuihin ja kiitoslahjalaatikoihin. Molempien eteen nähtiin paljon vaivaa. Kulta auttoi kutsu-lehtien kokoonliimaamisessa, mutta minä muuten olen suunnittelun ja toteutuksen takana (laatikoiden maalaus oli yllättävän terapeuttista puuhaa, vaikka siinä tovi vierähtikin).

Kimppu... Minun pitää miettiä, onko tarpeen laittaa kuva siitä muualle. Se kun on "vain" häiden aattona kukkakaupan sen hetkisestä valikoimasta ostettu nätti kimppu. Ei erikseen suunniteltu ja mietitty. :)

Ja toisesta aiheesta. Voin sanoa, että kylpylä- ja pizzareissu ystävien kanssa tekee ihmeitä. Irtiotto kouluhommista ja tietokoneesta teki tosi hyvää.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 25.02.2012 14:33 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Hyvää nimipäivää minulle, kaimoille ja muille tämän päivän nimipäiväsankareille!

Meillä on riittänyt hulinaa. Keittiöstä löytyi riisihäröjä. :shock: En aio kiusata ihmisiä linkittämällä niistä kuvaa, koska suurennettu kuva on paljon pahempi kuin pikkuruinen liveversio. Mutta sen myötä tuli tehtyä keittiöön suursiivous, jota se ilmeisesti oli kaivannutkin. Onneksi minä ainakin yritän pitää asunnon kohtuu siistinä, joten homma ei ollut niin kamala kuin olisi voinut olla. En tiedä minkä tuotteen mukana niitä on meille kulkeutunut, mutta kaikki avatut ja ei-tiiviit paketit heitettiin menemään ja kaikki kaapit puhdistettiin huolellisesti. Eipä tarvitse tehdä ihan yhtä huolellista kevätsiivousta sitten myöhemmin, toivottavasti. :hoover:


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 27.02.2012 10:09 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Puoli vuotta sitten menin naimisiin, ja olen nauttinut avioliitostani enemmän kuin häistä. Kun mieheni oli muutaman päivän poissa, huomasin miten paljon pidän siitä, että näen hänet ensimmäisenä herätessäni. Hän on vertaiseni, ystäväni, rakastajani ja kumppanini. Hänen ei tarvitse olla täydellinen, koska en ole sitä itsekään. Hänessä on ne hyvät puolet, joita miehessä kaipaan. Ja hänen heikkouksiensa kanssa pystyn elämään. Kaikki seitsemän yksinäistä vuotta ennen häntä olivat tämän onnen arvoisia.

:kiss: <3


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 14.03.2012 08:51 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Ei ole minun viikkoni tämä kuluva viikko. Tuonut mukanaan jo Akademisk svenskan ja flunssan. Lisäksi viimeinkin havahduin siihen, että olen vauvankaipuussani kasvattanut itselleni lohtumasun. En voi syyttää kultaani, joka kantaa kotiin herkkuja. Itse annokseni kokoan ja hyvällä halulla olen mussuttanut itselleni puolessa vuodessa kahdeksan lisäkiloa.

Nyt kuitenkin herkut minimiin. Ja kunhan flunssa helpottaa, alan taas kunnolla liikkumaan. Ei nuo kouluhommat vie aivan kaikkea aikaa ja energiaa, vaikka niin olen liikkumattomuuttani puolustanut. Ei tosiaan ole ihme, että paino on noussut. :doh:

Mutta onneksi tuossa onkin kaikki, mistä voin valittaa. Tuskastuttavampia olisivat ne murheet, joille en voisi tehdä mitään.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 18.03.2012 08:44 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Oli mukava herätä tänään päivänpaisteeseen. Kevät tekee selvästi tuloaan, mikä on aivan mahtavaa! Pian tiet sulaa, pikkuruiset lehdet alkavat ilmestyä puihin ja ylipäätään vihreys lisääntyy. Ja valo. On kuin heräisi horroksesta ja aistit ovat paljon herkemmät. Energiaakin on taas enemmän. Miten sitä yhtäkkiä taas onkin niin elossa?

Minusta on tullut aikuinen. Tyttösenä olisin vain hypähdellyt ympäriinsä kevätriemussani ja tuijottanut vaativasti lumikasoja, jotta ne häviäisivät. Nyt kävelin ikkunan ääreen ihastellakseni kevään ensimerkkejä, mutta huomasin myös sen, miten kovasti ikkunat alkavat kaivata pesua. Kyllä, minä olen aikuinen nainen. Onneksi en liikaa.

Ehkä tämän uuden energian myötä saisin tehtyä rästihommia. Flunssastakin on jäljellä vain vähän nuhaa. Jos kulunut viikko ei ollut minua varten, alkava saattaa ollakin... Toivotaan.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 23.03.2012 08:48 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Taas alkaa ilmat lämmetä lumipyräköiden jälkeen. Olisi pitänyt arvata, että talvi iskee vielä. Mutta samapa tuo. Kevät on tulossa jokatapauksessa. Vaikea uskoa, että kevät jättäisi tulematta, vaikka sitä joskus lapsena pelkäsikin kovasti.

Viime vuonna menin naimisiin (kuten olen maininnut useaan kertaan). Tänä vuonna minulla kunnia olla kaaso siskoni häissä. Toistaiseksi minun ei ole tarvinnut tehdä häiden eteen mitään, eikä minulle ole kerrottu häistä juuri mitään. Haluavat ilmeisesti yllättää, mutta siinä on se huono puoli, että joutuu tekemään melkein kaiken itse. No, siskoni tietää, että minulta voi pyytää apua.

Minun pitäisi alkaa miettimään polttareita. Tekisi mieli pohtia ideoita täällä, mutta en taida uskaltaa. On melko todennäköistä, että siskoni etsiytyy hääfoorumille lueskelemaan. Toisaalta pitää odottaa, että siskoni saa aikaiseksi kertoa minulle ketä haluaa polttareihinsa. Minä en tunne suurinta osaa hänen ystävistään, puhumattakaan että tietäisin keitä hän kutsuu häihinsä.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 23.03.2012 13:31 
Poissa
Administraattori
Administraattori
Avatar

Liittynyt: 20.06.2009 19:51
Viestit: 1862
Paikkakunta: Vihti
Tsemppiä kaasoiluun! :clap:

Ja onhan tuolla nuo polttariporukat, jossa voi suunnitella rauhassa ilman uteliaita morsiamia :wink:

_________________
Rouvaspäikky
Hääpäivämme


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 28.03.2012 06:55 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Kiitos, Anuii! Polttareiden suunnittelun suurin este tällä hetkellä on se, etten tiedä ketkä polttariporukkaan voi kutsua. Vieraslistaa ei ole vielä lyöty lukkoon, joten täytynee odottaa viime hetkeen (eli kun kutsut lähtevät postiin). No, jos miettii omassa päässään erilaisia vaihtoehtoja, jotta itse suunnitteluvaihe sitten menee nopeammin...

Voisin melkeinpä jättää polttarit hetkeksi taka-alalle mielessäni ja keskittyä kiireellisempiin juttuihin, kuten kandiini. Miten niin minä yritän vältellä sen tekemistä? :D

No, kevät on hyvää vauhtia tulossa, vaikka talvi yrittääkin välillä panna hanttiin. Eiköhän jo siitä saa energiaa hommien tekoon.

Ai niin, ja yli seitsemän kuukautta jo naimissa. Aika menee tosi nopeasti.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 17.06.2012 11:10 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Pitänee välillä kirjata ylös kuulumisia tännekin. Kevät oli melkoista stressiaikaa, varsinkin opintojeni suhteen. Sain kandini tehtyä (yksi kurssi pitää vielä tehdä, jotta saan varsinaisen tutkinnon valmiiksi) ja olen jo aloittanut graduaineiston keruun. Mutta seesteisesti ovat asiat viimeinkin.

Kaason hommatkin on viimein alkaneet. Kävin siskoni kanssa hääpukuasioilla, ja se sujui hämmästyttävän helposti. Mentiin yhteen paikkaan, siellä viivyttiin ehkä vartti ja morsiamen hääpuku on nyt tilauksessa. Se näköjään voi olla hyvin helppoa, kun tietää mitä haluaa. Muutoin minua ei ole oikeastaan pyydetty mihinkään.

Toisen kaason kanssa olemme pohdiskelleet polttareita. Sen verran ollaan saatu aikaiseksi, että päivä on päätetty. Sen kanssa oli pähkäilemistä ja puljaamista. Voin vain toivoa, että polttariporukasta mahdollisimman monelle päivä sopii, koska morsian kielsi kutsumasta porukkaa kasaan ennenkuin hääkutsut on menneet. Olemme kunnioittaneet toivetta, vaikka minusta se oli vähän hölmöä. Kaikki kutsuttavat tietävät saavansa kutsun, ja nyt pitää jännittää kuinka moni pääsee tuolloin vaivalla valittuun päivään. Useimmilla lienee kesäsuunnitelmat selvillä. En kerro päivää tässä, koska on pienen pieni mahdollisuus, että siskoni näkee tämän tekstin (en halua pilata yllätystä). Lisäksi loppujuhlintapaikka on varattu. Muuta ohjelmaa ei vielä ole, pitää odotella polttariporukan ideoita. Toivottavasti kutsut ovat ensi viikolla perillä... En tiedä kuinka hauskat polttarit olisivat, jos paikalla olisi vain me kaasot ja morsian. Haluan siskolleni tosi hauskan ja ikimuistoisen päivän.

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 06.07.2012 14:51 
Poissa
Arkkienkeli
Arkkienkeli
Avatar

Liittynyt: 03.02.2011 20:05
Viestit: 387
Älytöntä, miten nopeasti aika on mennyt... Ensi kuussa meillä on 1. hääpäivä. Tietenkin olen miettinyt, mitä erityistä sitä tekisi ja päätettiin lähteä pienelle reissulle. Matkakohde oli pitkään harkinnan alla, koska pitkään ei voitaisi olla matkalla, eikä budjettikaan mikään erityisen iso ole. Risteilyä harkittiin suuntaan jos toiseenkin, mutta se lopulta ei tuntunut järkevältä vaihtoehdolta. Käytiin läpi eri kaupunkeja. Eniten houkutteli Lontoo, jossa kävin siskoni kanssa viime syksynä. Päätettiin lykätä reissu sinne sopivampaa hetkeen, kun ei siellä parissa päivässä ehtisi kunnolla tehdä mitään. Lopulta päädyttiin kotimaanmatkailuun ja eri vaihtoehtojen jälkeen saimme päätöksen tehtyä. Lähdemme viikonlopuksi hotelliin Tampereelle. Yllätyin itsekin, että se tuntui meille parhaalta matkavaihtoehdolta. Muutama juttu on päätetty, mitä ainakin tehdään: Pari museota (ainakin vakoilumuseo) ja Pyynikin näköalatorni (munkeilla). Muutoin haahuilemme ihastelemassa kaupunkia. Ravintolailta ja läheisyyttä. Mitä muuta sitä tarvitseekaan?

_________________
Rouvaksi 27.8.2011


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: 06.07.2012 21:00 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli

Liittynyt: 16.04.2011 18:20
Viestit: 862
:bye: Tätä siun päiväkirjaa on jotenkin ihanan rauhallista lukea. Vaikka asiat ovat iloisia tai surullisia niin tulee sellainen samanlainen olo kuin meren rannalla seisoisi ja kuuntelisi sen tarinoita.

_________________
Seurustelemaan 22.10 2005
Kihloihin 2.10 2007
Naimisiin 7.7 2012
Erika 1.4 2013 <3


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 80 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava

* UKK    * Etsi

Tänään on 21.07.2018 06:15


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com