* UKK    * Etsi

Tänään on 25.09.2018 11:55





Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 560 viesti√§ ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 19, 20, 21, 22, 23  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 22.01.2010 22:18 
Poissa
Kunnia-Amoriini
Kunnia-Amoriini
Avatar

Liittynyt: 09.09.2005 14:23
Viestit: 2420
Paikkakunta: Mikkeli
:bye:

Kuule, nyt tuommoiset ajatukset pois, että kaiken pitää ulospäin näyttää hyvältä. Tässä alkuvaiheessa äidit väsyy, ja tiedä vaikka siitä psykologille puhumisesta olis hyötyä!! Ota ihmeessä apu vastaan kun sitä tarjotaan!! Ei pidä piiputtaa itseään! :hug: Mä itse oon aina tosi väsy, vaikka saan nukuttuakin tosi hyvin. Pelkään jo nyt töihin paluuta, mitä on heräillä lapsen takia yöllä ja sit lähteä "pirteänä" töihin.. Huuh, ihan ajatus hermostuttaa!

Tulipa tuosta sun kirjoituksesta mieleen, että meillä on sama terkka niin äitiysneuvolassa, kuin lastenneuvolassakin. Ja ihan samassa paikassa siis käydään. En tiedä onko omalla kohdalla niin kauhean hyvä juttu, kun se on melkoinen höselö, unohtelee asioita ja kärkkästi kommentoi esim. korvikkeen käyttöön.. Täällä jako menee asuinalueiden mukaan, joten vaihtaakaan ei voi :roll:

Komeat on mitat Nikolla! Meillä ei edes 3kk neuvolassa olla samoissa :D Mutta hyvä kun kasvaa! Meillä aloitellaan nyt jo kiinteät, saatiin lupa tuossa 3kk lääkärineuvolassa.

Oli kiva lukea kuulumisia, tuunpas taas toistekin. Jaksuja!! :hug:

_________________
Unelmista tuli totta 11.8.07
Saikkila


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 15.02.2010 21:13 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
Saikki: Kiva kun kävit. :bye: Uudestaankin saa tosiaan tulla. :D

------------------------------------------------------------------------------

Niksu on jo 3kk. Huoh, iso poika siis. Aika menee niin nopeasti. Mitat oli neuvolassa 7730g ja 67cm. Meiltä alkaa vaatteet loppua jo, pitäisi lähteä kirppareita kiertämään, mutta ei oikein ole nyt energiaa. Energia ei oikein riitä kodinhoitoonkaan saatika sitten mihinkään muuhun.

Imettäminen ressaa nyt ihan huolella. Toi yksi isompi nännihaava ei ota parantuakseen sitten millään ja imettäminen siitä rinnasta alkaa olla todella vastenmielistä. :(

Jaahas, juniori heräsi. Pitää siis mennä hoitamaan taas äidin velvollisuuksia. Tulinpa nostelemaan vaan päikkyä, ettei toiselle sivulle tipu. Vaikka eipä täällä Rouvalassa hirveästi liikennettä tällä hetkellä vaikuta olevankaan.

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 16.02.2010 08:43 
Poissa
Kunnia-Amoriini
Kunnia-Amoriini
Avatar

Liittynyt: 09.09.2005 14:23
Viestit: 2420
Paikkakunta: Mikkeli
:bye: Mut mä oon täällä taas!

Meillä on tänään poju 4kk ja neuvola iltapäivästä. Punnittiin eilen huviksemme, arvio olisi että sellainen 6,5kg rikkoutuu tänään. Teillä tosiaan on Nikolla pituutta! :clap: Meillä menee vielä noi 62 vaatteet ihan hyvin-, ainoastaan kietaisubodyt alkaa ainoat olemaan vähän tiukat tuolta jalkaosista. Mun tekis mieli kans kirpparille. Oon hamstrannu kyllä niitä 68cm vaatteita myös, mut siitä isommat on vähän niin ja näin...

Tuo imetysasia on kyllä tosi kurjaa. Mä niin tiedän tunteen, kun itsekin asian kanssa tapellu. Vaikka siis mulla ei noin pitkään nännit auki olleetkaan, muuten oli vaan niitä ongelmia. Jotenkin me päästiin niistä yli, ja nyt imetän edelleen, vaikkei se maito täysin riitäkään. Me aloitettiin vajaa viikko sitten maissivelli, annetaan sitä iltaisin + soseet päivällä. Pari kertaa menee silti korviketta ja muut ajat imetän. En tiedä paljon sitä maitoa tulee, mutta kyllä mä jatkan niin pitkään kunnes tuntuu että poju jää nälkäiseksi imetyksen jälkeen. Saa nähdä mitä neuvolatäti tänään sanoo noista määristä sit :roll:

Nii, Rouvala hiljenee. Mä ihan periaatepäätöksen tein tuossa päikyn sulkemisessa, kun se oli niiiiin hiljainen sit kuitenkin. JA tuli semmoinen ahdistava olo ettei oo niin ja niin pitkään aikaan sinne kirjottanu. Ja kun tää ei oo kuin tätä vauva-arkea. Tosin, niinhän se on monella, ja ainakin itse tosi kiinnostuneena luen näitä samaan aikaan vauvaantuneiden juttuja - kun samoissa mennään...

Että, tulen taas! :)

_________________
Unelmista tuli totta 11.8.07
Saikkila


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 18.02.2010 15:33 
Poissa
Rouva Palstanhenki
Rouva Palstanhenki
Avatar

Liittynyt: 23.05.2006 16:23
Viestit: 1414
Paikkakunta: Kempele
Moi! :bye:

Kyllä munkin tulee luettua teidän kuulumiset aina, mutta välillähän tää arki on tällästä että käyt vaan pikaseen kattomassa jotain ennenkö taas tulee kutsuhuuto.

Hei niistä rinnoista. Kirjotinkohan mä jo tästä jonnekki :o Mulla oli silloin kun poika oli 3-4kk toinen rinnanpää rikki ja imetys sattui niin että teki mieli lyödä miestä. Niin, juu, miestä. Sanoin nimittäin joskus miehelle kun oikein kävi kipeetä, että tuu tänne niin mä lyön sua. Mies kattoo että mitä mä oon tehny?? No sanoin sit että no kun sattuu niin että tekee mieli tirpasta, ja enhän mä ny tätä pientä voi, ja sä oot sit ainut vaihtoehto. No tää oli tätä meidän huonoa huumoria :oops:
Niin takasin asiaan. Mä sain sillon naapurilta vinkin että laittaa kaalinlehden liiveihin, että se auttaa rikkinäiseen rintaan. Ja oliko sitten kaalinlehti, PureLan vai mikä, mutta viikossa se rinnanpää parani. Sitä rintaahan ei saa päästää kuivahtamaan ettei se arpeudu, ja siihen tää kaali just auttaa. Niin juu ja mä tein myös niin että imetin 2 kertaa peräkkäin aina terveestä rinnasta, ja joka kolmas kerta sit siitä kipeestä. Vähän sai rinnanpää huilata, ja eikä tarvinnu joka kerta tuskailla sillä että apua taas sattuu.

Voi toivottavasti se haavauma paranee siitä :hug: Se on niin hirveetä se kipu mikä sellasesta tulee.

_________________
4.8.2007 tanssittiin auringonkukkahäitä

Poika syntyi 10.7.09


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 04.03.2010 17:58 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
Saikki: Vähän olen minäkin jo pohtinut, että sulkeakko vaiko eikö sulkea päikkyä. No täälläpä tämä nyt roikkuu. Ei sitä tiedä, että jos vielä innostuu kirjoittamaan. Nyt olen kyllä viime aikoin blogannut ahkerammin. Se on vienyt jotenkin mennessään.

Hain muuten jo 74cm vaatteet käyttöön. Ovat ihan sopivia jo, jos on kestovaippa päällä, kun se on hiukan paksumpi kuin kertis. :D Niin ne lapset ovat vaan erikokoisia.


anmannil: Juu, tämä arki tosiaankin on tällaista. Nyt olen ihmeen pitkän aikaa saanut olla koneella, vaikka poika on hereillä. Johtuu ehkä siitä, että herra on alkanut viihtymään nyt lattialla, kun pääsee itse kääntyilemään. Nytkin on ollut koko ajan kyllä selällään, mutta on kääntynyt 180 astetta. :D

Tota kaalia minäkin kokeilin joskus aikaisemmin, mutta en tiedä auttoiko se vai lanoliini. Nyt hoidin pelkällä lanoliinilla ja luojan kiitos, haava parantui. Sain melkein pari viikkoa nauttia täysin kivuttomasta imetyksestä.

Ja mulla sattui toi imetys niin, että teki mieli purra. Joten purin sitten itseäni. :D

----------------------------------------------------------------------------------

Imetys on siis alkanut sujua. Haava on kutakuinkin parantunut. Se parani, kun en kolmeen päivään imettänyt siitä rinnasta, vaan pumppasin ja annoin maidon pullosta. Lisäksi lanoliinia rutkasti ja ilmakylpyjä yöllä ja päivällä ilman liivejä. Ja voila, parantunut haava. Muutaman päivän se meinasi vielä aueta, mutta pumppailin aina silloin tällöin, niin parani.

Nyt on kyllä taas rinnat kovilla. Nikolla puhkesi ensimmäinen hammas. :faint: Tuolta alhaalta etuhammas. Ja kun Niko puree syömisen lopuksi, jos en tajua ottaa rintaa tarpeeksi ajoissa pois suusta. Auts, sanon minä. Ikenet tekivät jo kipeetä, niin voin vaan kuvitella miltä toi hammas tuntuu, kun se tunkee sieltä vaan enemmän esiin. Luulen, että aletaan siirtyä pikkuhiljaa kiinteisiin, ettei rinnat joutuisi enää niin koville.

Paljon on muutakin opittu. Hirvitt√§v√§ h√∂l√∂tys k√§y koko ajan ja uusimpana taitona on mahalleen k√§√§ntyminen. Sel√§lleen k√§√§nnyttiin ekan kerran viime perjantaina (sit√§ ei kyll√§ ole viel√§ toistettu), mutta nyt maanantaina mun ja Viiman koirakoulun aikana oli k√§√§ntynyt mahalleen ja toisti sen heti kun tultiin takaisin kotiin. Pitih√§n sit√§ kyynelen verran tirauttaa. √Ąitin poika kasvaa isoksi liian pian. :( :D

Jaaha, lattialta alkaa taas kuulua epätyytyväisiä ääniä. Synnytyskertomusta olin oikeastaan tänne tuomassa. Pistän sen vaikka seuraavaan postaukseen.

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 04.03.2010 18:01 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
Sainpa minäkin kirjoitettua kertomuksen. Se on pitkä kuin nälkävuosi ja jotain asioita on kuvattu aika tarkkaan, joten ei heikkohermoisille. :)

Mörköpöpön syntymä

Lauantai 7.11.2009


Heräsin aamulla kahdeksan aikoihin epämukavaan oloon ja nousin ylös. Kun kävelin rappusia alakertaan, alkoi tuntua että jotain vuotaa. Vetistä ja veren väristä vuotoa tuli jonkun verran. Huutelin miehen myös ylös kun luulin, että on lapsivettä ja menin suihkuun.Suihkun jälkeen soittelin synnärille ja sieltä kehoitettiin tulemaan näytille. Lähdettiin ajelemaan TYKSiin yhdeksän jälkeen ja perillä oltiin ennen kymmentä. Menen heti istumaan puoleksi tunniksi käyrille. Pienen pieniä supistuksia piirtyy paperille, muttei kamalasti vielä tunnu harkkasuppareita kummemmilta. Tutkimushuoneessa kätilö teki sisätutkimuksen ja sanoi, että kalvot olivat ehjät, joten vuoto oli vain limatulppaa. Kohdun suu oli tiukasti kahdelle sormelle auki, paperiin oli merkannut 2cm. Verinen vuoto jatkuu koko ajan, joten housuissa täytyy pitää sidettä. Kätilö tarkastaa myös ultralla, että vauvan pää on alaspäin ja olihan se. Synnytys oli käynnistymässä, muttei vielä selvästi käynnissä. Päätettiin, että odotellaan synnärin käytävällä vähän aikaa ja katsotaan, jos supistukset alkaisivat voimistua.

Puolisen tuntia kerkesin kävelemään edestakaisin aulassa ja pikkuhiljaa alkoi puuskututtaa jo supistusten voimasta. Kätilö päätti ottaa meidät saliin ja päästiin siihen saliin, jossa on TYKSin ainoa amme, jee! Vaihdoin sairaalavaatteet päälle, kätilö laittoi langattomat anturit mahaan kiinni, että sain liikkua vapaasti ja sitten jäätiin odottelemaan. Mua jännitti niin, etten jaksanut keskittyä lehteen enkä mukaan ottamaani kutimeen, joten kävelin huonetta edestakaisin ja katsoin televisiota. P otti jossain vaiheessa nokosetkin nojatuolissa, kun väsytti niin paljon. Supistukset tulivat kovin epäsäännöllisesti ja jos istahdin, niin ne laimeentuivat huomattavasti. Niinpä koitin pysyä liikkeessä, että alkaisi tapahtua jotain. Jossain vaiheessa pyysin päästä ammeeseen, kun supparit tuntuivat kipakoilta ja amme täytettiin. Pulahdin sinne ja olin varmaan melkein tunnin verran, lisäsin välillä kuumaa vettäkin, kun vesi alkoi jäähtyä. Olo oli aivan taivaallinen. Juuri oikea rentoutustekniikka minulle synnytykseen. Ainut paha puoli oli vain se, että supistukset laimenivat. Oli ilmeisesti liian tehokas rentoutus. No, neuvonpitoa kätilön kanssa ja vaihtoehtoina oli osastolle yöksi jääminen tai kotiin. Minä kannatin kotivaihtoehtoa ja kätilö suostui, kun en kovin kipeältä näyttänyt enää. Seitsemän aikoihin illalla lähdettiin sitten Hesen kautta kotiin nukkumaan.

Sunnuntai 8.11.2009 (isänpäivä)


Supistukset jatkuivat säännöllisinä kymmenen minuutin välein, mutteivat olleet kovin kipakoita. Yön sain nukuttua jotenkin. Tunnin välein heräsin supistuksiin ja vessahätään. Pienimpiin supistuksiin en tainnut edes herätä. Päivä meni kutoessa ja televisiota tuijottaessa. Illalla tehtiin ruokaa ja syötiin, että jaksetaan jos tulee lähtö. Illalla käytiin myös pikkuisella kävelyllä myrskyisessä syksyisessä ulkoilmassa. Käveltiin ehkä 300-400 metriä Paattisten keskustan suuntaan ja takaisin tietty sama matka. Supistukset alkoivat olla jo melko kovia ja tulivat selkeästi tiheämmin. Köpöttelin silmät kiinni kärvistellen ja P:n käsipuolessa roikkuen, sillä liikkuminen auttoi kipuun. Tultiin sisälle ja katsottiin Talent, koska olin sen päättänyt katsoa. Kymppiuutisten aikaan päätin, että aletaan valmistella lähtöä. Taisin käydä vielä lämpimässä suihkussa (en muista missä välissä kävin, pariin otteeseen siellä kävin kääntymässä, kun lämmin vesi tuntui niin ihanalta ristiselällä) ja kulutin lämpimät vedet loppuun. No, mitäpä tuosta, synnärille sitä oltiinkin jo lähdössä. Viimeiset supistukset kotona kestin keittiön pöytää vasten kumarassa ähisten ja kiroillen, kun odottelin, että P saa tavarat kasaan ja auton pois katoksesta.

Maanantai 9.11.2009


Vajaan puolen tunnin automatka sujui yllättävän helposti. Perillä oltiin hiukan ennen puoltayötä, mutta ystävällinen kätilö laittoi saapumisajaksi 00:15, jottei tarvitse siitä päivästä enää maksaa. Supistuksia tuli taas harvemmin ja säikähdin, että loppuuko ne taas, mutta kun päästiin taas sairaalaan ja käyrille, niin selväksi kävi, etteivät loppuneet. Puolituntia siinä käyräkoneessa kiinni istuminen oli täyttä tuskaa, kun supistusta tuli toisen perään. Kätilö teki sisätutkimuksen ja sanoi, että 4cm auki. Jesh, ihan turhaan en kotona kärvistellyt. Kätilö toi taas sairaalakaavut ja sanoi, että mennään saliin samoin tein. Kysyin, että pääsisinkö taas ammehuoneeseen, mutta siellä oli silloin joku juuri ammeessa, joten mentiin sitten kakkoshuoneeseen, jossa oli sentään oma suihku. TYKSissä on siis ykköshuoneessa amme ja vessa (ja televisio), kakkoshuoneessa on suihku ja vessa (ja televisio) ja muut huoneet sitten jakavat aina yhden vessan kahdestaan. Ja muut huoneet ovat myös paljon pienempiä. Joten sinänsä kävi tuuri, että saatiin näitä parempia huoneita käyttää.

Kätilö kysyi, että haluaisinko suihkuun ja toki halusin. Naureskelin hänellekin, että kotona loppui lämmin vesi, kun rouva kävi pikkuisen suihkussa. Riisuin kaavun, jonka sain juuri päälle ja painuin suihkuun. En kerinnyt kauaa olemaan siellä, kun supparit kävivät niin kipakoiksi, että huusin P:n apuun. Olin kontallani lattialla ja P suihkutteli tulikuumaa vettä ristiselälle supistusten tullessa. Tämä ei kauaa enää auttanut, joten tulin pois suihkusta ja soittelin kätilön paikalle. Sisääntullessa oli ollut juttua, että haluan mennä mahdollisimman pitkälle ilman lääkkellistä kivunlievitystä. Kätilö ehdotti aquarakkuloita, mutten huolinut (niin kuin en huolinut perjantaina akuneulaakaan supistuksia vauhdittamaan), koska en ole kuullut niistä mitään hyvää. Kaurapussilla helpotettiin oloa, lämmin tuntui toimivan kaikista parhaiten. Kätilö kyseli myös epiduraalista ja hetken aikaa mietittyäni päätin sen ottaa. Anestesiahoitaja ja -lääkäri tulivat suhteellisen pian paikalle (tässä vaiheessa minulla ei itselläni enää ole käsitystä ajan kulusta, joten kellonajat ovat sairaskertomuksesta).

Hoitaja laittoi kanyylin käteen ja lääkäri pisti epiduraalin selkään. Hiukan aikaa piti lääkärin odotella, kun tuli juuri pari supistusta lyhyin väliajoin. Kun sanoin, että nyt voi laittaa, niin lääkäri pisti nopeasti ja kivuttomasti, vaikka paikallaan pysyminen tuottikin vaikeuksia. Piston jälkeen P huomasi, että kädessä oleva kanyyli oli huonosti. Antibiotti, jota oltiin alettu tiputtaa, koska raskauden aikana minulta löytyi streptokokki agalactiae), oli alkanut kerääntyä kudokseen ja käteen tuli hirveän kokoinen nestepatti. Hoitaja koitti muistaakseni laittaa vielä toiseen kertaan, muttei löytänyt kunnon suonta, joten pyysi anestesialääkäriä laittamaan sen. Lääkäri laittoikin sen ja sai nopeasti paikalleen. Mulla on kammo edellisiltä sairaalareissuilta tuosta kanyylin laitosta, kun käsistä on vaikea löytää suonia. Ja itseasiassa myöhemmin osastollakaan se ei oikein onnistunut, kun tämä synnytyksessä laitettu oli lähtenyt irti. Antibiootti ja ensimmäinen epiduraali laitettiin klo 1:20. Epiduraali vaikutti vain toispuoleisesti. Vasen puoli mahasta ja vasen jalka puutuivat, mutta toinen puoli mahasta tunsi edelleen yhä voimistuvat supistukset. Puudutus vaikutti ehkä puolisentoista tuntia, jonka jälkeen pyysin toista annosta. Toinen annos pistettiin kun kätilö oli tehnyt sisätutkimuksen taas (ehkä 6cm auki), mutta tämäpä ei ottanut auttaakseen. Anestesiahoitaja jäi siihen seurailemaan tilannetta ja mittailemaan verenpainetta, koska se ilmeisesti kävi jossain vaiheessa aika alhaalla. Kun epiduraali ei näyttänyt mitään tehoa, kutsuttiin taas lääkäri paikalle arvioimaan tilannetta ja sain 4:20 Naropiniä 8mil ja toisen annoksen 4:50 3mil. Ei apua. (Kalvot puhkaistiin tuossa välissä kun kätilö teki taas sisätutkimuksen, 7cm.) Hoitaja katsoi minun olevan niin kipeä, että pyysi taas lääkäriä paikalle ja hetken aikaa neuvottelivat ja päätyivät antamaan lidocainiä klo 5:05 (puudutti, muttei poistanut kipua, jalat olivat löllöt ja mahan pinta ei tuntenut mitään) ja lopulta antoivat spinaalipuudutteen 5:35. Ja ah, mikä taivas! Mitään ei tuntunut missään. Kaikki oli tuosta rintojen alapuolelta ihan tunnotonta. Tässä oli tietty se huono puoli, etten saanut enää nousta ylös sängystä. Mutta kivut kaikkosivat. Teho kesti reilun tunnin ja tämä oli ainut aika kun nukuin koko synnytyksen aikana. Kun teho alkoi hiipua ja heräsin, piippasin kätilön taas paikalle. Hän ilmoitti, että hänen vuoronsa on päättymässä ja toinen kätilö tulisi pian katsomaan tilannetta.

Toinen kätilö tulikin pian, mukanaan kätilöopiskelija, joka pyysi saada olla mukana synnytyksessä. Tokihan se sopi. Vaikutti ihan mukavalta tytöltä. Ja tämä kätilökin oli oikein mukava. Sain lisää lidocainia, mutta tämä ei taaskaan vaikuttanut. Sisätutkimuksen jälkeen päätettiin antaa vielä toinen spinaalipuudute, koska en ollut auennut laisinkaan edellisestä tarkastuksesta. Aloin jossain vaiheessa saada myös oksitosiinia jouduttamaan synnytystä. Ikävä kylläkään toinen spinaali ei enää poistanut h*lvetillisiä kipuja. Nämä supistuskivut kyllä yllättivät minut muutenkin täysin. En ollut etukäteen valmistautunut siihen, että se voi oikesasti sattua niin paljon. Suurimman osan ajasta olin kyljelläni sängyllä sikiöasennossa ja voihkein ja itkin kipuja. P sanoi tunteneensa itsensä avuttomaksi, kun ei oikein voinut auttaa mitenkään muuten, kuin antamalla juotavaa. Klo 10:10 kätilö kysyi, että haluaisinko kokeilla ilokaasua, kun oli tehnyt sisätutkimuksen ja olin melkein auki. Enää hiukan reunoja jäljellä. Juu juu, tänne vaan, kaikki mitä irtoaa. Hetken aikaa sain opetella, ennen kuin tajusin miten sitä pitää hengittää, mutta sitten se auttoikin aina supistusten ohi. Tässä vaiheessa olin kontallani säkkituolia vasten sängyllä, kun halusin vaihtaa asentoa. Sitä yhtä spinaalia lukuunottamatta tämä ilokaasu auttoi parhaiten ja toisaalta olen tyytyväinen, että se tuli kuvioihin vasta ihan lopussa. "Uutena juttuna" se auttoi odottamaan sen pahimman ajan ennen kuin sain ponnistaa. Yhdentoista aikoihin kätilö sanoi, että voin alkaa harjoittelemaan ponnistusta, jos siltä tuntuu, mutta kun ei oikein tuntunut. Mulla ei itseasiassa tullut sitä pakottavaa ponnistamisen tarvetta missään vaiheessa. Hiukan kokeilin, miltä tuntuu ponnistaa, mutta aloin varsinaisesti ponnistaa vasta, kun kätilö niin kehoitti.

Ponnistusvaihe oli taas oma h*lvettinsä. Jos avautumissupistukset sattuivat, niin ponnistaminen Sattui isolla ässällä! Papereiden mukaan ponnistusvaihe oli puolitoista tuntia, mutta niin minun kuin P:nkin mielestä se oli lähempänä kahta tuntia. (Noi vaiheiden kestot ovat papereissa muutenkin hiukan epäilyttävät.) Aluksi en ihan hokannut, että miten ponnistetaan, mutta kun kätilöopiskelija näytti mihin sormilla suuntaa, että mihin ponnistaa, niin se alkoi sujua paremmin. Opiskelijasta oli varsinkin tässä ponnistusvaiheessa minulle paljon hyötyä. Hän mielestäni neuvoi ja kannusti hienosti koko ajan. Myös P tsemppasi vieressä ja piti välillä toista jalkaani paikallaan kun ponnistin. Ilmeisesti hänellekään ei ole jäänyt synnytyksestä mitään hirveitä traumoja, vaikka etukäteen sitä hiukan jännittikin (enemmän kuin minä itse). Pää lähti tulemaan synnytyskanavaa alaspäin, mutta liusui monta kertaa takaisin. Joka kerralla se ilmeisesti kuitenkin tuli takaisin pikkuisen edemmäs ja kätilö sanoi, että parempi niin, että syntyy hitaasti, ei tule niin helposti
repeämiä. Tässä vaiheessa meinasin kyllä potkaista häntä, kun hän piti toista jalkaani. :D Itkin ja huusin, että en jaksa, mutta jotenkin aina supistuksen tullessa vaan jaksoin ponnistaa uudestaan. Jossain vaiheessa sain kokeilla päälakea, kun se oli jo näkyvissä (P:kin taisi jossain vaiheessa hihkaista, että päälaki näkyy jo). Siitä ei mennyt enää kauaa, kun pää tuli jo niin pitkälle, että se ei enää luiskahtanutkaan takaisin, vaan jäi siihen synnytyskanavaan. Se oli ehkä kaikkein kivulian kohta koko synnytyksen aikana ja itkin ihan hillittömästi kipua. Supistus loppui juuri pahaan aikaan ja seuraava oli kovin mieto supistus, mutta ponnistin silti. Kiukulla ponnistin pään kokonaan esiin ja se tuntui aivan valtavan ihanalta. Loppuvartalo vain luiskahti esiin. En edes pahemmin ponnistanut enää, vaan supistus hoisi homman itsekseen. Kivun loppuminen oli ehkä maailman toiseksi ihanin tunne. Ihanin oli se, kun näin sinipunaisen pyllyn ja pikkuiset pallit. Kerkesin mielessäni toteamaan, että ihana poika, ennen kuin kätilö kerkesi toteamaan vauvan pojaksi. Hänet nostettiin minun rintani päälle köllöttelemään ja P sai katkaista napanuoran. Syntymäajaksi laitettiin klo 12:56.

Vauva oli hyvän tovin köllöttelemässä rintani päällä ja kerkesi pissaamaankin ensimmäisen kerran siinä. Silmät olivat heti auki ja pienet tummansiniset simmut katsoivat sieltä sairaalapaidan alta minua. Se ihana tunne tuli taas, kun katselin pientä ryppyotsaista poikaamme. Kun jälkeiset olivat syntyneet (ehjinä, istukassa oli kiinni lisäistukka), tuli lääkäri tikkaamaan. Minulle tuli toisen asteen repeämä ja tikkejä tuli "muutama". Tarkkaa lukumäärää ei kerrottu, vaan kun kysyin, niin vastaukseksi tuli aina tuo muutama.

Jossain vaiheessa vauva putsattiin nopeasti pyyhkimällä, mitattiin ja punnittiin. Jopa kätilö sanoi OHO!, kun kuuli painon 4940g ja pituuden 57cm. Hän sanoi, että eipä olisi osannut arvioida tuota paljoa nelikiloista isommaksi. Vauva tuotiin takaisin rinnalle ja nyt kokeiltiin, että suostuisiko se ottamaan kiinni rinnasta ja imemään hiukan. Ihan heti imeminen ei sujunut, kun minä en jaksanut paljoa auttaa, mutta kun kätilö (tai lastenhoitaja, en muista kumpi) tuli ja hiukan ohjasi vauvaa, alkoi pikku suu imemään ahnaasti. Siinä se sitten jonkin aikaa oli ja imi, kunnes sanoin, että haluaisin käymään vessaan ja suihkuun.

K√§til√∂ kysyi, ett√§ olenko aivan varma, ett√§ haluan nousta yl√∂s. Verta oli meinaan vuotanut paljon (yli puolitoista litraa) ja k√§til√∂ kysyi, ett√§ eik√∂ ole paha olo. Vakuutin, ett√§ ei, ei ole ja sain nousta varovasti istumaan. Istuminen sujui hyvin, mutta kun nousin k√§til√∂n tukemana seisomaan alkoi kamala heikotus ja py√∂rrytys. √Ąkki√§ k√§til√∂ talutti minut pytylle ja kutsui apua paikalle. Toisen k√§til√∂n kanssa he nopeasti suihkuttivat ja pesiv√§t minut ja pistiv√§t puhtaan paidan p√§√§lle. Sitten minut l√§hestulkoon raahattiin takaisin s√§nkyyn, koska jalat eiv√§t en√§√§ toimineet. Siin√§ huilin v√§h√§n aikaa ja vauva oli P:n paidan sis√§ll√§ ihokontaktissa. K√§til√∂ tuli hiukan naureskellen kysym√§√§n, ett√§ eik√∂ mukamas heikottanut. No ei silloin viel√§, kun olin makuullani. :D

Saimme Välipalan, P:lle kahvia ja minulle teetä, jogurttia ja voikkaria ja tuoremehua skoolattavaksi. Vietimme aika kauan vielä aikaa synnytyssalissa, koska minun vointiani tarkkailtiin. Kohtu ei ollut lähtenyt kunnolla supistumaan, joten jotain lääkettä sain siihen.

Illalla lähdettiin sitten sänkykyydillä osastolle lepäilemään. P odotti vielä ennen kotiinlähtöä verikokeiden tuloksia, kun katsottiin, että tarvitsenko lisäverta. Hemppa oli 60 ja jotain päälle, joten nestettä ja punasoluja yhteensä neljä yksikköä pistettiin tippumaan. Yön vauva vietti hoitajien huomassa, jotta sain nukkua. Ei se uni meinannut oikein aluksi tulla, vaikka kuinka väsytti, mutta jossain vaiheessa olin sitten yöllä kuitenkin nukahtanut.

Papereissa olevat vaiheiden ajat:

1. vaihe 13h 25min
2. vaihe 1h 31min
3. vaihe 9min

Olo oli synnytyksen jälkeen aivan mieletön. Kaikenkaikkiaan kokemuksesta jäi positiiviset mielikuvat. Ainoastaan kivunlievityksen toimimattomuus jäi harmittamaan. Mitä jos seuraavallakaan kerralla ne eivät toimi? No, jokainen synnytys on onneksi erilainen ja jos lisää lapsia tulee, se ei välttämättä tarkoita, etteikö silloin lääkkeet purisi.

Ja mieskin selvisi pyörtymättä. :D


Kuva

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 04.03.2010 19:08 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 08.07.2007 18:48
Viestit: 1040
Paikkakunta: Seinäjoki
Luin täällä kertomuksen naureskellen ja välillä kyyneleet silmissä. Ja myönnettäköön päällimmäisenä mielessä miten hitossa tässä vielä itselle käy.. Mutta joka tapauksessa oli ihana lukea tuo teidän kertomus ja todeta kyllä että harmi kun kivunlievitys ei oikein toiminut sulla! :hug:

Pitkä poika tuo teidän Niko kyllä on ja tietenkin aivan suloinen!! Ei voi muuta todeta!

Kuulumisiin!

_________________
Kihlat 1.10.04
Tahdoimme 6.9.08
Senja syntyi 4.4.10


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 04.03.2010 19:23 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 12.11.2007 14:41
Viestit: 458
Paikkakunta: Satakunta
Kuulumisia lueskelemassa minäkin :bye:

Tosi kurja juttu tuo haavautunut rinnanpää, onneksi tilanne on edes vähän
helpottanut! En osaa yhtään kuvitella miten paljon se sattuu, vaikka tuo mei-
dän sälli silloin tällöin tykkää kanssa pureskella (vielä hampaattomilla) ike-
nillään tissiä kun on saanut syötyä itsensä kylläiseksi. Mutta siis haavaumia
en ole koskaan saanut/joutunut kokemaan.

Ja tuosta väsymyksestä ja alakulosta, se on ollut mullakin riesana synnytyk-
sen jälkeen. En yleensä tykkää puhua ikävistä asioistani oikeastaan kenelle-
kään, mutta pojan tulon jälkeen päätin että nyt on pakko purkaa mieltä. On-
neksi mies, sisko ja äiti ovat olleet kuuntelevina korvina vaikka oman riittä-
mättömyyden ja muiden vastaavien tunteiden puhuminen onkin tuntunut vä-
lillä tosi vaikealta. Nyt olen kuitenkin huomannut, että alakulon pahin aika on
tainnut mennä ohi ja fiilis on se että hei, ehkä mä oonkin ihan hyvä äiti ja
kelpaan poitsulle just tällasena :)

Komeita mittoja Niko on kellottanut <3 Hyvä juttu että hän kasvaa ja kehittyy!
Me käytiin 4 kk neuvolassa tällä viikolla ja strategiset mitat oli 6370 g & 63 cm.
Pikkuinen tirppana, mutta kivasti menee omalla käyrällään.

Jahas, nyt taitaa olla aika lähteä jäpikän kanssa suihkuun ja iltapuuhiin. Hyvää
jatkoa teidän perheelle sinne muutaman kilometrin päähän! :) Niin ja hei, vois
vaikka keväämmällä (kun rataskelit on vähän paremmat) sopia taas kahvitreffit
esim. keskustaan?

_________________
Avioon 16.8.2008
Poika syntyi 1.11.2009


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 05.03.2010 19:06 
Poissa
Kunnia-Amoriini
Kunnia-Amoriini
Avatar

Liittynyt: 09.09.2005 14:23
Viestit: 2420
Paikkakunta: Mikkeli
Kävin lukemassa synnytyskertomuksen :bye: Ikävää oli tuo ettei kivunlievitys auttanut, missä lie sitten ollut vika! Mutta hienosti selvisit ja vielä noin ison pojan sait maailmaan, se on hienoin asia! <3

Voi että Niko menee jo mahalleen :faint: Meillä meinaan ei ole ajatustakaan... :roll: Mä naureskelinkin kaverille, että ehkä sit kun toi on 10v niin jotain tapahtuu.. :lmao2: No, tää nostelee jo peppua siihen malliin ja vetää jalkoja koukkuun, että kohta lähdetään liikkeelle. Oon yrittäny selinmakuulla ollessa kääntää masullee, niin jotenin jäkittää van niin vastaan, että ei se kyllä halua vaan kääntyä. Mut sit masullaan viihtyy tosi tosi hyvin, kunnes tekee mieli mennä eteenpäin eikä pääse. Kiukku tulee :D

Oletteko siis syöneet vielä kiinteitä? TIetty varmaan niiden aloituksella ei ole ollut niin kiire, kun Niko on muutenkin kasvanut niin hyvin. Serenityn kanssa meillä on muuten melkein samankokoiset poitsut.

Mutta, joku kitisee tuossa lattialla, pitää mennä kurkkaamaan! :bye:

_________________
Unelmista tuli totta 11.8.07
Saikkila


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 11.05.2010 22:13 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
Huh, kun on pitkä aika edellisestä visiitistä täällä. :shock: Kiva kun olette käyneet kuitenkin täällä eiski, Serenity ja Saikki. :hug: Ja Serenity, ehdottomasti voitaisiin ottaa kahvittelutreffiä. Nyt kun se kesäkin näyttää tuolta tulevan. :)

--------------------------------------------------------------------------------------

Elämä on mennyt täällä eteenpäin kovin tasapaksuisena. Niko nyt tietty oppii koko ajan uusia asioita. Ei liiku vielä eteenpäin, vaan on keskittynyt ulosantiin. Kivointa on kiljunta, pärinä ja "kakakakakukukukaka" -äänet. :D Tänään käytiin 6kk neuvolassa ja mitat oli 9150g ja 63,5cm. Kuukauden päästä on punnitus pelkästään, kun terkka haluaa tuota painokäyrää seurata. Hänen mielestään ei mene siellä missä pitäisi (verrattuna pituuteen). Minä en erityisemmin huolissani ole, kun Niko on pirteä, terve ja painokäyrä on kuitenkin tasaantumassa.

Neuvolassa sain myös vihdoin kysyttyä lähetettä psykologille. Tuntui jotenkin kiusalliselta, mielestäni terkka ei ottanut pyyntöä ihan "tosissaan". Siis toki lähetteen kirjoitti (aika pitäisi tulla postissa sitten joskus), mutta ehdotti myös lääkäriaikaa kilpirauhasarvojen tarkistamiseksi. No, mikäpä siinä. Hyvä nekin on tietty katsoa. Saa nähdä, että auttaako mikään. On ollut vaan viime aikoina niin alakuloinen ja saamaton olo, että ei se oikein näinkään voi jatkua. Kotityöt jää rempalleen ja välillä tuntuu, etten anna Nikollekaan riittävästi huomiota. :( Myös lähestyvä päätös ensi vuoden koulun jatkamisesta ahdistaa. En halua takaisin, mutta hirveästi ei taida vaihtoehtoja olla.

Valivaliksi meni nämä kuulumispäivitykset. Ehkä on siis aika mennä nukkumaan. Aamulla on yleensä parempi mieli. Yön pimeinä tunteina sitä vaan pyörittää päässä kamalan synkkiä ajatuksia.

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 11.05.2010 22:27 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 11.05.2006 18:35
Viestit: 1319
:hug: jaksamisia.

Yön tunnit on inhoja, ne osaa sitten saada kaikki varjot synkiksi ja tummiksi... Vähän kuin marraskuu...

Mä olin ihan unohtanut tuon sun blogin, vaikka joskus ennen siellä vierailin useamminkin. Kävin pikaisesti vilkaisemassa tuoreimmat jutut, mutta täytyy yrittää joskus uppoutua sen pariin ihan ajan kanssa.

_________________
-Aviolemää since 070707-
-Mimmi syntyi 160409-
Hupan talliin


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 14.05.2010 20:05 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 12.11.2007 14:41
Viestit: 458
Paikkakunta: Satakunta
Kävin lukemassa kuulumiset, jaksamisia :hug: Yön tunnit on just tuollaisia että tulee ajateltua asioita vähän liiankin perusteellisesti ja mä oon huomannut että myöskin tämä suurimmaksi osaksi kotona käkkiminen tekee sen, että ajatusmaailma tuntuu vääristyvän.

Hyvä juttu että olet lähtenyt hakemaan apua, se on jo iso asia!

_________________
Avioon 16.8.2008
Poika syntyi 1.11.2009


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 17.05.2010 09:11 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
pikkuhevonen: :hug: Juu, blogia kannattaa käydä kurkkimassa, sitä olen päivitellyt hiukan aktiivisemmin, kuin tätä päikkyä. :oops: Ja allekirjoitukseenkin sain vihdoin ja viimein vaihdettua uuden blogin osoitteen.

Serenity: :hug: Kotona oleminen tuntuu kyllä muuten sopivan mulle, mutta toisinaan sitä kyllä kaipaa seuraa. Tai apua kodinhoitoon. Tänään aamulla harmittelin viimeksi, että jos kotiäitiydestä maksettaisiin parempaa "palkkaa", niin voisin tätä tehdäkin seuraavat 15 vuotta. Mutta ei taida onnistua, meidän perheessä tarvitaan molempien työpanosta ja palkkakuittia, että saataisiin joskus tulevaisuudessa syödä muutakin kuin näkkileipää. :? Mutta juu, ajatuksia täällä tulee liikaa vatvottua omassa pienessä päässä.

-----------------------------------------------------------------------------

Piti kuulumisia tulla taas kirjoittamaan, mutta pikku-ukko sitten parahiksi heräsi päiväuniltaan. On tuolla kyllä ihan tyytyväisenä, että jos jonkun rivin raapustaisi.

Nyt alkaa ilmeisesti tulla se ihana vaihe, kun joka viikko vähintään opitaan jotain uutta. Viime viikolla ääntelyt olivat tosiaan vain ka ja kä -äänteitä, niin nyt tulee joukkoon jo "vävävä" ja "mämämä" juttujakin. :D Tänään Niko on myös pyörähtänyt jo kaksi kertaa selälleen. On tehnyt kyllä sitä jo jonkun aikaa vahingossa, mutta nyt näytti ihan tahalliselta. Ja musta tuntuu, että kohta lähdetään eteenpäinkin. Jalat nousevat sen verran mainiosti jo mahan alle, että kyllä kohta huomataan miten eteen päin meno sujuu. Ja sitten onkin äiti helisemässä. Koti pitäisi pitää mahdollisimman pölypallottomana, ettei ne ole kaikki suussa ja kaikki vaarallinen pitäisi huomata ottaa pois lattian tasolta. Huh, mikä urakka siitä tulee olemaan, eilen jo järsi sähköjohtoa (irtonaista onneksi), kun käänsi selkänsä kymmeneksi sekunniksi. :sweat:

Minä taidan olla meidän perheen ainut kesäihminen. Nautin ihan kympillä näistä lämpimistä ilmoista. Kun taas P, Niko ja Viima ovat ihan läkähdyksissä kaikki. Ovat enemmän viileiden ilmojen ihmisiä+koira. Nikon päikkäritkin on nukuttu parinkymmenen minuutin pätkissä, kun ei tuota nukuta lämpimässä. Yötkin ovat tulleet entistä levottomammiksi.

Ja lämpimpistä ilmoista on aiheutunut myöskin se, että äidin pitää opetella taas vaatettamaan lasta. :doh: Miten se voikaan olla niin hankalaa saada sopiva määrä vaatetta päälle.

Jahas, nyt alkaa ähkiminen kuulostaa vaativammalta. Ensikertaan. :bye:

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 18.05.2010 07:39 
Poissa
Kunnia-Amoriini
Kunnia-Amoriini
Avatar

Liittynyt: 09.09.2005 14:23
Viestit: 2420
Paikkakunta: Mikkeli
Toi vaatettaminen... Meill√§ on kans her√§tty (silloin kun suostuu nukkumaan) vaunuista selk√§ m√§rk√§n√§, vaikka kuinka olis varjossa ja pieniss√§ vaatteissa. No, t√§n√§√§n onneks on jo pilvisempi p√§iv√§ ja taitaa tuolla hieman ripeksi√§. M√§ tykk√§√§n kyll√§ helteest√§, mutta eip√§ se taida noille pikkukavereille sopia :? Noista s√§hk√∂johdoista. Meill√§ on meinaan ihan sama! Meill√§ ei siis p√§√§se viel√§ eteenp√§in kunnolla, mutta saa py√∂r√§ytetty√§ itsens√§ ihan tosi n√§pp√§r√§sti 180 astetta joten vaikka sen laittaa lattialla toiseen suuntaan, kun tuut kohta katsomaan, niin se on jo k√§√§ntyny aivan p√§invastaiseen ja havittelee just jotain tiekkarin johtoa tai jatkojohtoja sein√§st√§.. :doh: Kohta liikutaan, ei auta mik√§√§n. Ja johan t√§√§ liikkuu silleen ett√§ masulleen-sel√§lleen-masulleen-sel√§lleen.. √Ąkki√§ p√§√§see "eteenp√§in" :D

Eiks ookin aika ihanaa olla kesä kotona <3

_________________
Unelmista tuli totta 11.8.07
Saikkila


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 20.05.2010 07:46 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
Saikki: Pakkohan niiden on jossain vaiheessa oppia liikkumaan. Mä vaan toivoin, että mahdollisimman myöhään. :D Mutta taitaa olla toi toivo menetetty. Ihan muutamia senttejä Niko potkaisee itseään jo eteenpäin (vahingossa tosin) ja ympäri kääntyminen on koko ajan entistä näppärämpää. Ja kaiken lisäksi on tällä viikolla oppinut menemään selälleen, niin käyttää nyt tota samaa selälleen, masulleen, selälleen taktiikkaa. :D Ja kyllä, on todellakin ihanaa olla kesä kotona. <3

-----------------------------------------------------------------------------------

Joko viikonlopun voi aloittaa? On ihan mahtava viikonloppu tiedossa. Tänään mennään mammakaverin kanssa MLL:n pihakirppikselle, jonka jälkeen tullaan tänne ja tehdään ruokaa sekä askarrellaan kaveripariskunnalle korttia ja lahjaa. Huomenna mennään Viiman kanssa käymään kasvattajan luona. Kivaa nähdä häntä ja koiriaan. Viimalla kun ei ihan hirveästi ole noita kaverikoiria täällä. Niko jää lauantai-sunnuntai yöksi anoppilaan hoitoon ja me mennään sitten niitten kavereitten synttäreille. Siis molemmat viihteelle ilman Nikoa. Hui, on siis ensimmäinen kerta. Mitenköhän me pärjätään? Nikolla nyt ei kuitenkaan ole mitään hätää. :D

Jahas, pitänee lähteä suihkuun virkistäytymään hikisen yön jälkeen. Oli taas huutoa ja itkua, kun pienellä oli niin kova hiki. Nukkuu vaippasillaan ja ilman peittoa, mutta silti on lakana aivan hiestä märkä. Kurjaa, kun makuuhuonetta ei saa viileämmäksi kuin ikkunaa auki pitämällä ja sitten vetää. :? Ilmalämpöpumppu olisi nyt pop.

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 20.05.2010 15:23 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 26.06.2008 14:22
Viestit: 2091
Paikkakunta: Etelä-Karjala
Kävin lueskelemassa! :bye:
Luin tuon siun synnytyskertomuksen :faint: Oot kyllä ollu todella urhea kun noin ison pojan oot synnyttänyt! Hyvin kyllä kirjotit ja nous ihan kyyneleet silmiin välillä :)

Hauskaa viikonloppua!!!!

_________________
Hääpäivämme 29.8.2009
Rouvailua
Esikoistytär syntyi 19.8.2011.
Poika tulee kotiin helmikuussa 2013


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 20.05.2010 20:59 
Poissa
Rouva Palstanhenki
Rouva Palstanhenki
Avatar

Liittynyt: 05.01.2005 22:30
Viestit: 2449
Kävin mielenkiinnosta lukaisemassa synnytyskertomuksen... hurjaa.... :) Aurinkoista viikonloppua miultakin!


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 21.05.2010 07:55 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
HannaNeiti: :bye: Kivaa kun käväisit. Ylpeä olen kyllä itsestäni tuon urakan jälkeen, mutta toivon, että mahdollinen seuraava lapsi olisi edes hitusen pienempi. :D Mukavaa viikonloppua itsellesikin!

eagle_87: :bye: Oli kyllä hurjaa minunkin mielestäni. ;) Lämpöistä viikonloppua myös sinulle!

------------------------------------------------------------------------------------

Hei, tiettekös, että mulla syttyi äsken lamppu. :D P:n kanssa ollaan suunniteltu, että heinäkuun ekana viikonloppuna pidetään "viisikymppiset", kun sen verran tulee vuosia täyteen. Tai no, P täytti jo helmikuussa, mutta minä heinäkuussa. Ja äsken tosiaan tajusin, että niistähän voisi järjestää teemapippalot. Nyt olisi teema hakusessa. Joku ihanan kesäinen ja ulos sopiva teema pitäisi olla. Sateen sattuessa pitäisi onnistua myös sisälle järkkääminen. Ja ympäristönä on todennäköisesti mökki, jossa on pihaa ja puutarhaa vaikka muille jakaa. Olisikos hyviä ehdotuksia? Oma pää ei nyt tuon yhden lampun syttymisen jälkeen enää oikeen jaksa säteillä. :D

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 23.05.2010 01:42 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 20.10.2006 08:27
Viestit: 376
Paikkakunta: Vesanto
Kuulumisia lueskelemassa. :bye: En oo sun päikyssä käyny piiitkään pitkään aikaan. Jospa sitä tällä puolellakin jatkossa enemmän tulisi pyörittyä. :)

_________________
Unelmia ja oikeeta elämää

Eevan ja E-P:n juhannusjuhlat 25.6.2010


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 09.06.2010 13:56 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
eevakaip: Kiva kun kävit. :bye:

-----------------------------------------------------------------------------------

Joo, hiukan on jäänyt taas kirjoittelu. Tuntuu, että ei ole aikaa tai jaksamista tehdä mitään ylimääräistä Nikon ja kodin hoidon jälkeen. Tai no, puutarhassa tykkään tönkiä kun sitä yritän saada kuntoon, mutta se onkin sitten hermolomaa. Napit vaan korville, musiikki täysille ja sormet multaan tai voikukkia repimään maasta. Tällä viikolla en kyllä sitäkään ole päässyt touhuamaan, kun ollaan taas vaihteeksi anoppilassa. Pitää sanoa, että tykkään olla kyllä mieluummin kotona kun saa olla, tehdä ja näyttää mi(l)tä tahansa. Eikä mies ole napisemassa siinä vieressä koko ajan. Eilen saatiin mahtava riita aikaiseksi, kun en ollutkaan "tehnyt yhtään mitään" päivän aikana. Niinpä niin...

Nikon 6kk neuvolassa pyysin th:lta lähetettä psykologille ja hän kirjoitti sellaisen. Mutta mitään sieltä ei ole vielä kuulunut. Täällä on kuulemma pitkät jonot ja ilmeisesti tällaiset tapaukset eivät sitten ole siellä kärkipäässä jonoa ainakaan. :? Viime viikolla olin ihan tavallisella lääkärillä ja verikokeissa, kun th:n mielestä kannattaa tsekata kilppariarvot ym. No, verikokeissa ei ollut mitään isompaa vikaa (kolesteroli liian korkea ja punasolumäärä ilmeisesti liian matala, mutta ei pitäisi olla mitään huolestuttavaa :? ). Lääkärin kanssa jonkun aikaa juteltiin ja hän tuli siihen tulokseen, että minun kannattaisi aloittaa masennuslääkitys, että tämä alakuloisuuteni vaikkuttaisi lievältä masennukselta. Kun oli historiastani ja menneisyydestäni puhe, niin ihmetteli, kun en aikaisemmin ole saanut hoitoa nuorena olleeseen masennukseen, jolloin oli paljon itsetuhoisia ajatuksiakin. Ne ovat onneksi pysyneet nyt suurin piirtein poissa, vaikka välillä on oikein pahalta tuntunutkin. No, nyt popsin sitten valkoisia pieniä nappeja ja katsotaan vaikuttaako johonkin. Toivon, että mieli muuttuisi paremmaksi ja ahdistus häviäisi, mutta hirveän skeptisesti suhtaudun siihen. Sen verran kauan on tässä kuopassa tullut jo maattua.

Kylläpä on taas pirteätä kerrottavaa. Jos vaikka Niko-juttuja seuraavaksi, ne on paljon kivampia varmaan lukea. :)

Niko sitten otti ja kehitti kolmannen hampaan itselleen, yläetuhammas tulla tupsahti parin päivän syömättömyyden ja kiukuttelun jälkeen. Nyt on sitten tuplasti kivampaa purra taas äitiä tissiin. :x :D Liikkumaan Niko ei vielä ole päässyt muuta kuin viisarina napansa ympäri, mutta yritys on koko ajan kova. Istuminen yksinään onnistuu, jos saa olla lattialla ja ottaa tukea omiin käsiin. Siitä kyllä kopsahtaa aika pian kyljelleen, mutta ei siinä kauaa enää varmaan mene, kun sekin onnistuu jo hyvin.

Ruoista alkaa jo näkyä ne, mistä Niko tykkää ja mistä ei. Banaani on ehdoton lemppari ja peruna-porkkanamössökin on hyvää. Kaikki tähän asti maistellut puurot ovat melkeinpä hyihyi. Ellei niissä ole joukossa banaania. :D Me ollaan otettu nyt uusia makuja hiukan hitaampaan tahtiin, kun kaikki pääruokaryhmät on maisteltu. Tällä hetkellä syödään kasviksia (peruna, porkkana, kukkakaali, parsakaali, tomaatti), hedelmiä (banaani, omena, vesimeloni, päärynä, kiwi, persikka, aprikoosi), marjoja (mustikka, puolukka, karpalo), lihaa (possu) ja viljoja (kaura, ruis). Joku nyt ihan varmaan tosta vielä unohtui, mutta eipä kai se haittaa. Seuraavaksi ajateltiin maistella kalaa, kunhan saan vain aikaiseksi laitettua sitä.

7kk painokontrollissa oli uudet mitat 9580g ja 74,?cm. Painoa oli nyt tullut riittävästi, mutta pituutta liian vähän. :doh: Kuukauden päästä siis kytistellään taas.

Jaahas, tämä megapostaus pitää varmaan lopettaa tähän, kun pikkumies heräsi päikkäreiltä ja on kovin tyytymättömän oloinen nyt tuossa lattialla, pitää mennä toimittamaan varmaan meijerin virkaa. :bye:

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 09.06.2010 19:22 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 12.11.2007 14:41
Viestit: 458
Paikkakunta: Satakunta
Kävin lukemassa kuulumiset :bye:

√Ąidille jaksuhali :hug: ja Nikolle taputukset hyv√§st√§ painosta :clap:
Ja kolmas hammaskin tullut :yep:
Kyllä se pituuskin sieltä vielä pompsahtaa, nuo on niin epätarkkoja nuo
neuvolamittaukset kun kiemurtelevalta muksulta yrittää ottaa pituus-
mittaa.

Ja mä oon kyllä vähäsen kade tuosta Nikon ruokalistasta: tosi paljon
ruokia teillä on jo maisteltuna ja hienoa että lempiruuatkin alkaa jo
löytyä! Meillä on kyllä maisteltu kaikenlaisia makuja, mutta se syömis-
puoli on edelleen yhtä syljeskelyä, yökkäilyä ja suun suppuun puris-
tamista :roll: Poika sai viime viikolla syöttötuolin, siinä hän sentään
viihtyy paremmin mitä sitterissä niin pinnaakin riittää vähän pitem-
pään syömispuuhissa :)

_________________
Avioon 16.8.2008
Poika syntyi 1.11.2009


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 12.06.2010 19:26 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
Serenity: Kivaa kun kävit. :bye: Eiköhän juu toi pituuskin tule perässä. Mua vaan ittekseni aina naurattaa, kun terkka mittaa millin tarkkuudella. Eihän tuollaista elohopeaa pysty niin tarkkaan mittaamaan. :D Eiköhän teilläkin poika jossain vaiheessa hoksaa, että syöminen on kivaa. :hug: Eikä siitä ainakaan stressiä kannata ottaa, ei yksikään lapsi nälkään ole vielä nääntynyt, jos kuitenkin ruokaa on ollut saatavilla ja pikkuhiljaahan on hyvä totutella. :)

---------------------------------------------------------------------------------

Uuh, verhoprojekti on edistynyt tänään huimaa vauhtia. Ikkunoista on nyt verhotettu (onko tuo edes sana :o :D ) 4/9. Kettiön kaikissa kolmessa ikkunassa on verhot ja olohuoneen toisessa ikkunassa. Ja siihen lopahti ompeluinto, kun onnistuin kämmäämään ja saamaan reiän toiseen olohuoneen verhoon. :doh: Onneksi on sen verran pieni, ettei haittaa. Ainakaan muita kuin itseäni.

Niko ry√∂mi t√§n√§√§n ensimm√§ist√§ kertaa minun n√§hteni. √Ą√§k, nyt pit√§√§ kasvattaa ne silm√§t selk√§√§n ja koota kaikki potentiaaliset vaaratekij√§t pois ylettyvilt√§. Meill√§ on puukotkin niin fiksussa paikassa kuin keitti√∂n alalaatikko. :doh: No, ne siirtyy pikimmiten. Ja niin tyhjenee muuten p√∂yd√§tkin, joilla on p√∂yt√§liinat. Eilen kun meinasi mamman tyk√∂n√§ vet√§√§ jo sipsikulhon p√§√§h√§ns√§ p√∂yt√§liinan kanssa. Oi voi, ei tuo poika olekaan en√§√§ mik√§√§n √§idin pikku vauva. :nyyh:

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 13.06.2010 21:35 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
Tänään on ollut taas huono päivä. Tekisi ihan hirveästi mieli vuodattaa johonkin, mutta ei oikein ole muuta paikkaa kuin tämä amot. En halua, että tutut (siis muut kuin amot :hug: ) tietää liikaa mun ajatuksistani ja asioistani.

Fiilistä kuvaa aika hyvin sanat väsynyt ja ahdistunut. Vaikken keksi mistä se edes varsinaisesti johtuisi, niin silti ahdistaa ihan hirveästi. Ja olo on vain kovin väsynyt. Ei välttämättä fyysisesti, kun sain aamulla nukkua pidempään, mutta henkisesti. Mitään ei jaksa aloittaa taas, saatika saatta sitä sitten loppuun. Pyykitkin makasivat koko päivän koneessa, ennen kuin sain ne sieltä ulos. Onneksi pakkasessa on äidin tuomaa ruokaa, ettei tarvitse sitä alkaa tehdä. Varmasti en jaksaisi sitäkään vääntää.

Tulevaisuus ahdistaa hirveästi. Raha on ainainen tappelun ja huolen aihe. Lisäksi oma tulevaisuuteni on aivan täysin sumun peitossa. Mulla ei ole hajuakaan mitä haluaisin tehdä. Kouluun paluu ei houkuta, se ahdistaa todella paljon. Mutta eipä taida olla vaihtoehtona lopettaminenkaan, kun on sen verran vähän enää jäljelläkään. Jos lopettaa, niin mitä sitten? Ainakin hirveät huudot siitä saa vähän joka puolelta. Sanovat laiskaksi ja saamattomaksi, kun olisi pitänyt valmistua jo aikoja sitten. Nyt kun ajattelee, niin eipä tämä masennus välttämättä mikään synnytyksen jälkeinen juttu pelkästään olekaan, vaan on pari vuotta siellä jo kytenyt. Erityisesti tämä koulu kun on ennenkin aiheuttanut päänvaivaa ja ahdistuksen tunteita.

Huoh, olotilaa ei auta, että ollaan taas Nikon ja Viiman kanssa täällä kotona keskenämme tämän viikon, kun P meni taas töihin ja on vanhempiensa kotona sitten yötkin. Voihan ahdistuksen ahdistus. :(

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 13.06.2010 23:02 
Poissa
Rouva Palstanhenki
Rouva Palstanhenki
Avatar

Liittynyt: 31.07.2008 18:04
Viestit: 2815
Paikkakunta: Tukholma
:hug: kuulostaa niin tutulle toi laiskaksi haukkuminen, vaikka kyse on oikeesti kaikesta muusta :? en kyllä käsitä, miten ihmisille ei tuu mielenkään, että ehkä ei oo siitä viitsimisestä kyse :doh: ja mielellään tahtois jaksaa, mutta ei aina vaan pysty.
voiko sieltä koulusta ottaa vielä välivuotta? jos koittasit vaikka käydä töissä välillä tai vaihtoehtosesti olla lasten kanssa kotona jos se on yhtään sen parempi vaihtoehto.

ja pyykit ei kuule karkaa sieltä koneesta yhtään mihinkään, ne odottaa uskollisesti vaikka parikin päivää siellä jos ei niitä jaksa. :hug:

_________________
Meidän päivä!
Viljami 23/05/2003, Siiri Sofia 16/10/2010, kolmaskertatodensanoo LA 3/4/2013


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiL√§hetetty: 15.06.2010 15:13 
Poissa
Rouvasenkeli
Rouvasenkeli
Avatar

Liittynyt: 30.06.2005 12:53
Viestit: 757
Paikkakunta: Turku
Elelith: :hug: Sellaiset ihmiset eiv√§t ehk√§ tajua sit√§, ett√§ se voisi olla muutakin kuin laiskuutta, jotka eiv√§t ole sit√§ itse kokeneet. :? Ja sen takia m√§ en hirve√§sti omista oloistani uskalla muille puhuakaan, kun olen niin monesta paikkaa saanut kuulla, kuinka "heid√§n mielest√§√§n masennus ei ole sairaus, vaan kaikki on itsest√§√§n kiinni". No en kai min√§ tahallani laiska ole, kun ymm√§rr√§n sen itsekin, ett√§ olisi parempi tehd√§ asioita, kuin j√§tt√§√§ tekem√§tt√§. :( V√§livuosi koulusta olisi teoriassa mahdollista, mutta k√§yt√§nn√∂ss√§ ei niin fiksua. Nyt on jo vuoden aikana unohtunut kielitaito, niin mit√§ se olisi sitten kahden vuoden j√§lkeen. :doh: √Ąh, m√§ olen ihan solmussa nyt t√§m√§n asian kanssa. Ehk√§ annan asian hautua muutaman p√§iv√§n ja p√§√§t√§n sitten. :?

---------------------------------------------------------------------------

Tänään taitaa olla parempi päivä. Aurinkokin paistoi aamulla, nyt tulee kyllä jo vesikuuroja. Toi sää vaikuttaa mun mielialaani ihan hirveästi. Ja myös ulkona oleminen. Kun ei pääse tonkimaan pihaa, niin alkaa ahdistaa neljän seinän sisällä.

Eilen illalla oltiin Nikon ja mein äitin kanssa vauvauinnissa. Oli toinen kerta ja Niko tykkää ihan hirveästi. Plätkyttää ihan innoissaan vettä ja kovasti polkee jaloillaan. Nyt kokeiltiin kaikilta sukellusrefleksiä ja kyllä se ilmeisesti sieltä löytyi vaikka vettä menikin väärään kurkkuun kun piti suuta auki, kun ämpärillä kaadettiin vettä päähän. Kivaa että päästään harrastamaan jotain, kun vauvatanssikin loppui alkukuusta. Ja torstaina ollaan muuten taas menossa vauvakinoon katsomaan Sinkkuelämää 2:sta. Treffataan kaveri vauvoineen siellä ja saa nähdä jos vaikka muitakin tuttuja näkyisi.

Viikonloppuna on P:n nuorimman veljen rippijuhlat ja minä sain tehtäväkseni leipoa jotain keksejä. Nyt pitäisi miettiä, että millaisia sitä tekisi, kun pitäisi olla mahdollisimman helppoja ja hyviä. Pitänee mennä tutkimaan netin ihmemaata, jos löytyisi joku uusi kiva resepti. :)

_________________
Tahdoimme 29.6.2007 ja juhlimme 30.6.2007
Mörköpöpö saapui 9.11.2009

Rouvaelämää
Blogi


Yl√∂s Etusivu
 Profiili  
 
N√§yt√§ viestit ajalta:  J√§rjest√§  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 560 viesti√§ ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 19, 20, 21, 22, 23  Seuraava

* UKK    * Etsi

Tänään on 25.09.2018 11:55


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hypp√§√§:  
cron
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com