* UKK    * Etsi

Tänään on 23.09.2018 02:30





Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 56 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 27.06.2009 17:48 
Poissa
Pikku-amoriini
Pikku-amoriini

Liittynyt: 03.02.2009 15:08
Viestit: 12
mä olen kans ihan kamala jännittäjä.yritän että söisin kunnon aamupalan ja varmaan jotain energiajuomaa täytyy ottaa.tai jotain väkevämpää :D pahinta mitä pelkään että pyörryn.miten jaksan seistä niin kauan.Nyt kun häät alkaa tulla lähemmäksi,sitä enemmän olen alkanut jännittää.. :(

_________________
29.08.09 <3


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 12.07.2009 21:44 
Poissa
Kunnia-Amoriini
Kunnia-Amoriini
Avatar

Liittynyt: 19.02.2006 17:41
Viestit: 1118
Aislinn kirjoitti:
Häät ovat pian, harjoituksia ei ole kun pappi on kutsuttu toiselta paikkakunnalta ja nyt pelkään että alttarille astuessani kompastun hääpuvun hieman ylipitkään helmaan! :?

Minulla on vannealushame ja tukevat noin 5cm korkokengät. Puku on käytettynä ostettu ja aavistuksen liian suuri, hieman pitemmälle tarkoitettu. Sitä ei saa pitkikuvioinnin vuoksi lyhennettyä. Siinä ei ole myöskään narua josta nostaa helmaa ylemmäs, mutta varmaankin saisi ommeltua... :o

Hääkimpusta en tiedä, olisiko rannekimppu hyvä, niin jäisi toinen käsi vapaaksi helman nostamiseen...? Saako sitä edes etiketin mukaan nostaa? Onko muilla ollut samoja ongelmia? Onko joku kaatunut tai kuullut jostain joka olisi kaatunut/kompastunut hääpuvussa? :?: Vai liekö tämä vain sitä hääpaniikkia... Auttaako jos kävelen todella hitaasti? Onko muilla samoja pelkoja...?

_________________
Kun nainen sanoo arvostavansa elämässä yksinkertaisia asioita, miksi hän aina katsoo miestään...


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 14.07.2009 14:41 
Poissa
Vihkimisen asiantuntija
Vihkimisen   asiantuntija

Liittynyt: 19.07.2004 17:25
Viestit: 446
Paikkakunta: Espoo
Aislinn, voitko ojentaa kukkakimppusi kaasolle ennen kriittistä kohtaa? Silloin voit hyvin nostaa helmaa. Ja nosta sitä ihan rauhassa. Joskus mulla on sen verran pitkä alba, että nostan sen helmaa, jos alttarialueella on porras tms.

_________________
Teepappi, T-pappi, Tätipappi... joka ei koskaan juo kahvia. Ja joka on edelleenkin nicepastori, vaikka nikki vaihtuikin verkossa muualla tutuksi tulleeseen Teepappiin.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 23.07.2009 15:52 
Poissa
Pukeutumisasiantuntija
Pukeutumisasiantuntija
Avatar

Liittynyt: 03.08.2006 20:07
Viestit: 64
Hei, Aislin!

Portaissa ja korokkeelle noustessa oikeaan pituuteen lyhennettyäkin helmaa täytyy nostaa. Jos pukusi kuitenkin on liian pitkä tasaisella alustalla kävellessä, käy ihmeessä lyhentämässä se sopivaan mittaan. Liian pitkä helma jää helposti jalan alle kävellessä tai viimeistään tanssiessa. Sinun kuitenkin täytyy päästä puvun kanssa liikkumaan vaivattomasti myös hääjuhlassa.

Mikäli puvussa riittää leveyttä, pukua saa nostettua (=lyhennettyä) muutaman sentin myös leveämmällä vannealushameella. Myös korkeammat kengät toki auttaisivat vähän.

Kaikki hääpuvut voidaan kyllä lyhentää tavalla tai toisella. Pitsihelmainen hääpuku lyhennetään nostamalla koko helmaosaa ylöspäin esim. vyötäröltä tai rintojen alta. Työ on melko iso, mutta kannattaa kuitenkin tehdä. Liian pitkä pitsihelma saattaa nimittäin helposti revetä jäädessään jalan alle. Sen jälkeen korjaaminen onkin sitten hankalampaa ja puku on käytännössä arvoton.

Puvun olisi hyvä nousta ainakin 2-3 cm lattiasta, jotta puvun kanssa on helppo kulkea selkä suorana. Jos puvun helmasta joutuu koko ajan huolehtimaan, lopputuloksena on hieman epäryhdikäs tai jopa kyyry asento, joten morsiamen ja puvun kauneus eivät kyllä pääse oikeuksiinsa.

_________________
Emmin & Steven häitä juhlittiin 9.7.2005

Säihkettä elämäsi juhliin! - Juhlatyylin erikoisliike Lohjalla ja 24/7 verkkokaupassa


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 10.10.2009 17:15 
Poissa
Pikku-amoriini
Pikku-amoriini

Liittynyt: 04.10.2009 19:30
Viestit: 10
nicepastori kirjoitti:

Takuuvarma konsti jännittämiseen on ajatella edessään olevia alasti. Tässä tapauksessa siis sitä vihkipappia.... Omasta jännittämisestä kannattaa myös kertoa papille, koska useimmilla meistä on omat konstimme helpottaa morsiusparin oloa.


:D :lmao2: Mitäs sitten pitäisi tehdä jos rupee kesken toimituksen naurattamaan, kun tuollaista kuvittelee. Minusta se olisi enemmän hämmentävää kuin se, että morsian (ja miksei myös sulhanenkin) jännitää vihkimistä. Tuosta olen kyllä samaa mieltä, että omasta jännityksestään kannattaa kertoa papille ja kaasolle/bm:lle ja muille läheisilleen.


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 14.03.2011 22:29 
Poissa
Pikku-amoriini
Pikku-amoriini

Liittynyt: 14.03.2011 13:37
Viestit: 13
Paikkakunta: Pohjanmaa
Itse tulen todennäköisesti olemaan kaikkien itkijämorsianten aatelia, sillä itken aina ja kaikkialla. Kun pidän puheita saatan jopa liikuttua omista sanoistani :oops: Joka on siis maailman nolointa! Lisäksi itken usein ihan tavallisia televisiosarjoja tai elokuvia katsoessani, jos kohtaus on jotenkin liikuttava. Olen itkenyt mm. Pieni talo preerialla-, Amazing Race-, Dr. Phil- ja Idols-ohjelmien yhteydessä :shock: Sellaiset elokuvat, joiden aikana en itke ollenkaan ovat harvinaisia.

Häihin, rakkauteen, lapsiin tai tragedioihin reagoin lähes aina kyynelillä ja häät ovat aivan pahimpia. Yleensä onnistun olemaan jotakuinkin itkemättä (vain muutamia kyyneliä silmänurkista) vähemmän tuttujen häissä. Mutta lähimpien häissä päädyn aina häpeämään (onneksi sukulaiset jo tietävät millainen olen). Veljeni häissä vollotin oikein kunnolla ääneen ja koko naamani oli aivan turvoksissa vihkimisen jälkeen :doh: Viimeksi olin serkkuni (myös lapseni kummitäti) häissä ja sain omalla itkullani morsiamenkin purskahtamaan kyyneliin, kun hän sattui katsomaan suuntaani...

Luulenpa siis tietäväni miten vihkiminen sujuu osaltani :( Mutta kun on elänyt tällaisena jo reippaat 30 vuotta, niin kai siihen osaa jo suhtautua kohtuullisen rennosti. Kun tietää, että mitä todennäköisimmin tulee (taas) itkettyä silmät päästään, niin voi tulla enää vain iloisia yllätyksiä. Eli jos vaikka jännitys veisi kyyneleetkin mennessään :) Toivossa on hyvä elää :D

Kunhan en vain saisi jännitysmigreenikohtausta ja oksentais/pyörtyis alttarilla, johon siihenkin on taipumusta :sweat: Mutta siihen on sentään lääkkeet, jotka on must-kamaa kaason kantamassa selviytymislaukussa!!!


Ylös Etusivu
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 56 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3

* UKK    * Etsi

Tänään on 23.09.2018 02:30


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com